Yritysten sosiaalinen vastuu toimialakohtaiset raportointikäytännöt ja sidosryhmien odotukset

Yritysvastuun hallinnointi on merkittävässä osassa yrityksen ulkoista raportointia, sillä yhteiskunnan ja sidosryhmien odotukset kattavalle tiedonsaannille ovat lisääntyneet globaalien megatrendien, kuten ilmastonmuutoksen ja väestönkasvun johdosta. Yritysvastuu kattaa kolme osa-aluetta: taloudellis...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Tani, Elina
Other Authors: Kauppakorkeakoulu, School of Business and Economics, Taloustieteet, Business and Economics, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Format: Master's thesis
Language:fin
Published: 2020
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/68269
Description
Summary:Yritysvastuun hallinnointi on merkittävässä osassa yrityksen ulkoista raportointia, sillä yhteiskunnan ja sidosryhmien odotukset kattavalle tiedonsaannille ovat lisääntyneet globaalien megatrendien, kuten ilmastonmuutoksen ja väestönkasvun johdosta. Yritysvastuu kattaa kolme osa-aluetta: taloudellisen, ympäristöllisen sekä sosiaalisen näkökulman, toisinaan siihen on yhdistetty neljäntenä myös hallinnollinen ulottuvuus. Yleisesti ottaen sosiaalinen ulottuvuus on saanut tutkimuksissa ja käytännössä ulottuvuuksista vähiten huomiota. Yritysvastuun raportointia varten on kehitetty useita viitekehyksiä, joista tunnetuin ja käytetyin maailmanlaajuisesti on Global Reporting Initiative -standardi. GRI määrittelee yritysvastuun raportoinnin kannalta olennaiset asiat, ja sen tavoitteena on parantaa raporttien laatua, hyödynnettävyyttä sekä tavoittaa sidosryhmien odotukset paremmin keskittämällä raportointi yritystoiminnan kannalta olennaisiin teemoihin. Sidosryhmien näkökulman huomioiminen onkin ensiarvoisen tärkeää, sillä sidosryhmät on tunnistettu raporttien ensisijaisiksi hyödyntäjiksi. Yritysvastuutietoa voidaan hyödyntää esimerkiksi vastuullisen sijoittamisen päätöksenteon tukena. Tutkimus kohdistettiin 28:n suomalaisen yrityksen yritysvastuun sosiaalisen ulottuvuuteen ja raportoinnin onnistumiseen suhteessa sidosryhmien odotuksiin. Sosiaalista ulottuvuutta arvioitiin GRI:n määrittelemän neljän näkökohdan mukaan: henkilöstö ja työolosuhteet, ihmisoikeudet, yhteiskunta sekä tuotevastuu. Tulosten mukaan yritykset raportoivat kattavammin henkilöstöön liittyvistä tekijöistä ja pääsääntöisesti vähiten ihmisoikeuksista. Tuotevastuu korostuu erityisesti toimialoilla, joiden lopputuotteet päätyvät kuluttajille, kuten vaate- tai elintarvikealalla. Huomionarvoista on, että vaikka GRI-standardin tavoitteena on lisätä raporttien vertailukelpoisuutta ja vaikka kaikki raportit on tehty samaa, GRI:n G4-ohjeistoa hyödyntäen, ovat tulokset toimialasta riippuen hyvin erilaisia. Pääasiassa sidosryhmien odotukset toteutuvat kohtalaisen hyvin, mutta lisää tietoja kaivattaisiin esimerkiksi työehtosopimusten noudattamisesta, lakoista ja ihmisoikeuksien, kuten turvallisuuden toteutumisesta.