| Summary: | Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten lapsen perhetausta ja kodin varhainen numeerinen oppimisympäristö ovat yhteydessä lapsen varhaiseen
laskusujuvuuteen ja sen kehitykseen ensimmäiseltä luokalta kolmannelle luokalle. Perhetaustaa tarkasteltiin vanhempien kokemien matematiikan oppimisen
haasteiden ja vanhempien yhteenlasketun koulutustason kautta. Kodin varhaista
numeerista oppimisympäristöä käsiteltiin ennen kouluikää kotona toteutetun
numeerisen harjoittelun yleisyytenä. Tutkimuksen aineistona käytettiin Jyväskylän yliopiston luku- ja laskusujuvuuden kehitystä tutkivan Flare-hankkeen aineistoa, joka on kerätty vuonna 2016. Tutkittavien joukko koostui 200 keskisuomalaisesta peruskoululaisesta, joiden laskusujuvuuden kehitystä tarkasteltiin
ensimmäisen luokan keväästä kolmannen luokan kevääseen. Tutkimusmenetelmänä käytettiin hierarkkista lineaarista regressioanalyysia.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että ensimmäisen luokan laskusujuvuus selitti suureksi osaksi kolmannen luokan laskusujuvuutta. Siten lasten
asemoitumisen laskusujuvuuden jakaumaan voidaan todeta olevan melko pysyvää peruskoulun alussa. Tutkitut perheeseen ja kodin varhaiseen numeeriseen
harjoitteluun liittyvät tekijät eivät juurikaan vaikuttaneet laskusujuvuuden kehitykseen, mikä on osittain ristiriidassa suhteessa aiempaan tutkimustietoon. Vanhempien kokemat matematiikan oppimisen vaikeudet selittivät kuitenkin pienen
osuuden ensimmäisen luokan laskusujuvuuden lähtötasosta. Vanhempien yhteenlaskettu koulutustaso puolestaan selitti pienen osuuden vähennyslaskusujuvuuden kehityksestä ensimmäiseltä luokalta kolmannelle luokalle.
|
|---|