| Yhteenveto: | Tämä maisterintutkielma käsittelee Carl Axel Gottlundin aikaista historiallista kulttuuriympäristöä Juvalla. Tutkielmassa käsitellään juvalaista runonlaulua sekä perehdytään kolmeen juvalaiseen runonlaulajaan. Työn pääpaino on Gottlundin keräämissä runoissa, joista tutkitaan niistä ilmeneviä Juvan historiallista kulttuuriympäristöä kuvaavia piirteitä.
Tutkielma on laadullinen historiatutkimus, jonka tavoitteena on koota historiallista Juvaa ja juvalaista runonlaulua- ja laulajia käsittelevää tietoa yhdeksi, helposti saavutettavaksi kokonaisuudeksi. Runonlaulua on harjoitettu kaikkialla Suomessa. Tämä tutkielma keskittyy eteläsavolaiseen ja erityisesti juvalaiseen runonlauluperinteeseen ottamatta kantaa siihen, missä runonlaulun “koti” on sijainnut.
Tutkielmassa hyödynnetty aineisto koostuu niin kirjallisesta aineistosta ja arkistomateriaalista. Kirjallisessa aineistossa on niin historiaa kuin yleisesti kansankulttuuria käsitteleviä teoksia. Arkistomateriaalia haettaessa on hyödynnetty verkosta löytyviä arkistoja. Tutkielmassa hyödynnettyjä kirkonkirjoja on puolestaan haettu Kansallisarkiston Digitaaliarkiston ja Suomen Sukututkimusseura ry:n Historiakirjat -tietokannasta. Carl Axel Gottlundin keräämät runot on haettu tutkielmaan Suomen Kansan Vanhojen Runojen tietokannan avulla. Runoja on analysoitu lähiluvun ja visuaalisen analyysin avulla.
Tutkielmassa havaittiin, että juvalaisissa runoissa esiintyviä kulttuuriympäristöjä kuvataan kulttuuriperinnöllisten tapojen kautta. Runojen kulttuuriympäristöt ovat havaittavissa, mutta niiden tulkintaan vaaditaan kansankulttuurin ja tässä tapauksessa Juvan historian tuntemista. Runonlaulu puolestaan on ollut rahvaan tapa kuvata omaa kulttuuriympäristöään ja tapojaan. Runonlaulajille runot ovat todennäköisesti olleet lähinnä tapa viettää aikaa yksin ja yhdessä.
|
|---|