| Yhteenveto: | Tarkastelen tutkielmassani arkisia pyöräilyreittejäni, jotka kulkivat Jyväskylässä Rautpohjan ja Seminaarinmäen alueiden väliä. Sen lisäksi havainnoin pari muuta pyöräilyreittiäni, jotka eivät olleet jokapäiväisiä. Vertailen siten arkisilla ja ei-arkisilla pyöräilyreiteillä koettuja eroja. Havainnoin omaa pyöräilyäni autoetnografisella menetelmällä syys-joulukuussa 2018, johon sisältyi toimintani dokumentointia pyöräpäiväkirjaan sekä sen analysointi Henri Lefebvren rytmianalyysin avulla. Tutkielmani on yhden subjektin tutkimus, jossa lähestyn aihettani fenomenologisesti. Havainnoin tutkittavien alueiden maisemassa tapahtuvia muutoksia sekä ympäristön rytmejä, joilla oli vaikutusta liikkumiseeni. Tavoitteenani on rytmianalyysia hyödyntäen löytää tapoja, jolla arkista ja itsestäänselvyydeksi muodostunutta tilaa voidaan katsoa uudella tavalla. Sen lisäksi tavoitteenani on löytää, miten tilaa voi hyödyntää leikkikenttänä samalla, kun sen läpi kulkee päivittäin. Pyöräily kytkeytyy arjen ja tilan käsitteisiin, jotka ovat tutkimukseni viitekehyksiä. Rytmianalyyttinen pohdintani on jakautunut kuuteen osaan, joista ensimmäisenä on ruumiilliset aistikokemukset pyöräilyssä. Toisena analysoin vuodenajan sisällä tapahtuvia lukuisia maiseman muutoksia, joita havainnoin pyöräilymatkojeni aikana ja jotka vaikuttivat pyöräilyyn. Kolmannessa analyysiluvussa pohdin tasaisessa rytmissä esiintyviä häiriöitä liikkumisessa ja pyöräilymaiseman kokemisessa. Neljänneksi tarkastelen arkireittieni tarjoumia, eli liikettä mahdollistavia ominaisuuksia reiteilläni. Viidenneksi analysoin maisemassa tapahtuvia liikkeitä ja kuudennessa osiossa käsittelen miten värit ja valoisuus vaikuttavat havaintoihin ja rytmeihin. Näiden rytmien havaintojen kautta arkireitit ilmenevät joka kerta erilaisina, kun niiden läpi pyöräilee.
|
|---|