Työn intensifikaatio, työn imu ja työtyytyväisyys opinto-ohjaajien kokemana

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella opinto-ohjaajien kokemaa työn intensifikaatiota, työn imua ja työtyytyväisyyttä. Tutkimuksessa tarkasteltiin eri oppilaitosten opinto-ohjaajien välisiä eroja näissä kokemuksissa, sillä erityisesti ammatillisen koulutuksen opinto-ohjaajat ov...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Hiltunen, Pihla
Other Authors: Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta, Faculty of Education and Psychology, Kasvatustieteiden laitos, Department of Education, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Format: Master's thesis
Language:fin
Published: 2019
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/67927
Description
Summary:Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella opinto-ohjaajien kokemaa työn intensifikaatiota, työn imua ja työtyytyväisyyttä. Tutkimuksessa tarkasteltiin eri oppilaitosten opinto-ohjaajien välisiä eroja näissä kokemuksissa, sillä erityisesti ammatillisen koulutuksen opinto-ohjaajat ovat kokeneet muutoksia työssään reformin myötä. Yleinen työelämän tehostuminen eli intensifikaatio näkyy opinto- ohjaajan työssä ohjattavien määrän lisääntymisenä. Samaan aikaan nuorilla on lisääntynyt tarve saada ohjausta koulutusjärjestelmän muutoksista johtuen, mikä tekee tutkimusaiheesta ajankohtaisen. Tutkimuksessa hyödynnettiin Ohjaajat työssään 2017 -tutkimushankkeen aineistoa, joka kerättiin lokakuussa 2017 sähköpostikyselynä. Tämän tutkimuksen aineisto koostui 777 peruskoulun, lukion- ja ammatillisen koulutuksen opinto- ohjaajasta. Aineiston analyysi toteutettiin kvantitatiivisin menetelmin käyttäen kovarianssianalyysia, korrelatiivista tarkastelua ja hierarkkista lineaarista regressioanalyysia. Opinto-ohjaajat kokivat samanaikaisesti sekä työn intensifikaatiota että korkeaa työn imua ja työtyytyväisyyttä. Näyttäisikin siltä, että kohtuullinen työn intensifikaation kokemus ei välttämättä ole uhka työhyvinvoinnille. Tutkimuksessa havaittiin, että koko aineistossa korkea ohjattavien määrä ja työn intensifikaation kokeminen olivat yhteydessä alhaiseen työtyytyväisyyteen, mutta vastaavia yhteyksiä työn imun kokemiseen ei havaittu. Lisäksi oppilaitoksittain tarkasteltuna ammatillisen koulutuksen opinto-ohjaajat kokivat korkeampaa työn intensifikaatiota ja alhaisempaa työtyytyväisyyttä verrattuna muihin opinto-ohjaajiin. Jatkossa olisikin tärkeää kiinnittää huomiota erityisesti ammatillisen koulutuksen opinto-ohjaajien työkuormaan ja työhyvinvointiin.