Toiseuden uhka naiseuden representaatioita 1920-luvun saksalaisessa kauhuelokuvassa

Tässä maisterintutkielmassa tarkastelen naiseuden representaatioita saksalaisessa kauhuelokuvassa Tohtori Caligarin kabinetti (1920, ohj. Robert Wiene). Lähtökohtana on ajatus elokuvasta kulttuurinsa arvoja ja käsityksiä uusintavana ja heijastavana teoksena ja sukupuolesta kulttuurisena ja sosiaalis...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Kakriainen, Maija
Other Authors: Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Humanities and Social Sciences, Historian ja etnologian laitos, Department of History and Ethnology, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Format: Master's thesis
Language:fin
Published: 2020
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/67850
Description
Summary:Tässä maisterintutkielmassa tarkastelen naiseuden representaatioita saksalaisessa kauhuelokuvassa Tohtori Caligarin kabinetti (1920, ohj. Robert Wiene). Lähtökohtana on ajatus elokuvasta kulttuurinsa arvoja ja käsityksiä uusintavana ja heijastavana teoksena ja sukupuolesta kulttuurisena ja sosiaalisena konstruktiona. Tutkielman tavoitteena on selvittää, miten elokuva representoi naiseutta yhtäältä kauhugenren kehyksessä ja toisaalta suhteessa aikalaiskulttuurin käsityksiin. Tutkimusmenetelmänä toimii diskurssianalyysi. Hahmottelen aineistosta erilaisia naiseuden representoimisen tapoja eli diskursseja, jotka rakentuvat elokuvan aikalaiskontekstia ja kauhugenreä käsittelevien teorioiden pohjalta. Mukailen esimerkiksi Anjeana Hansin (2014) ajatusta sotienvälisen Saksan elokuvien naishahmojen roolista yhteiskunnan pelkojen ruumiillistumina ja Robin Woodin (2002) teoriaa kauhuelokuvasta normaaliuden ja toiseuden välisenä kamppailuna. Analyysissa keskiöön nousee ajatus naisesta Toisena sekä 1920-luvun Saksassa että kauhuelokuvagenressä. Muodostan aineistosta kolme naiseuden diskurssia: passiivinen objektius, merkityksellinen toimijuus sekä hirviömäisyys. Passiivisuusdiskurssi ja toimijuusdiskurssi rakentuvat sotienvälisen Saksan naisten asemasta käydyn keskustelun pohjalta, ja niissä nainen näyttäytyy objektina miehen subjektille, Toisena tämän normaalille, ja juuri siksi poikkeuksellisen merkityksellisenä miesten rinnalla. Hirviödiskurssissa naiseus rinnastuu hirviömäisyyteen näyttäytyen normaalia järjestystä uhkaavana toiseutena. Esitän, että Tohtori Caligarin kabinetin representoimassa naiseudessa näkyy toiseuden pelko eli aikakauden saksalaisen yhteiskunnan huoli sukupuoliroolien muutoksesta ja vanhan järjestyksen murtumisesta. Kauhuelokuva mahdollistaa pelon kohtaamisen ja käsittelemisen. Tulkintani mukaan elokuva päättyy toiseuden voittoon, joka näyttäytyy yhtäältä kauhukuvana, toisaalta lupaavana mahdollisuutena. Kuvaamalla uudenlaista yhteiskuntajärjestystä elokuva tarjoaa katsojalle mahdollisuuden laajentaa näkemyksiään siitä, mikä on normaalia.