Naisjohtajuus kirjallisuuskatsaus 2008–2019

Tässä tutkielmassa tehdään katsaus vuosien 2008–2019 naisjohtajuutta ja -yrittäjyyttä käsittelevään viestintä- ja vuorovaikutustutkimukseen. Kirjallisuuskatsauksen tavoitteena on jäsentää ja kuvailla tällä ajanjaksolla tehtyä tutkimusta. Katsauskirjallisuus on kerätty kolmesta keskeisimmästä monitie...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Luoma, Miia
Muut tekijät: Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Humanities and Social Sciences, Kieli- ja viestintätieteiden laitos, Department of Language and Communication Studies, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Aineistotyyppi: Pro gradu
Kieli:fin
Julkaistu: 2019
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/67537
Kuvaus
Yhteenveto:Tässä tutkielmassa tehdään katsaus vuosien 2008–2019 naisjohtajuutta ja -yrittäjyyttä käsittelevään viestintä- ja vuorovaikutustutkimukseen. Kirjallisuuskatsauksen tavoitteena on jäsentää ja kuvailla tällä ajanjaksolla tehtyä tutkimusta. Katsauskirjallisuus on kerätty kolmesta keskeisimmästä monitieteisestä tietokannasta, ja katsaus perustuu 39 englanninkieliseen vertaisarvioituun tutkimusartikkeliin. Katsauksen tulokset osoittavat, että keskeisimpiä naisjohtajuuteen ja -yrittäjyyteen liittyviä tutkimusaiheita olivat johtamistyyli ja -taidot, naisjohtajan vuorovaikutusverkostot, naisjohtajuus konstruktiona ja naisjohtajien ja -yrittäjien teknologiavälitteinen viestintä. Tutkimusmenetelminä oli käytetty niin laadullisia, määrällisiä kuin näitä yhdisteleviä menetelmiä. Katsauskirjallisuuden tutkimustulosten mukaan naisjohtajat kokevat jäävänsä vuorovaikutusverkostojen, ns. ”herrainkerhojen” ulkopuolelle, mikä estää esimerkiksi uralla etenemistä ja organisaation oppimista. Teknologiavälitteisen viestinnän merkitys kehittyvien maiden naisjohtajille oli suuri: he pystyivät tekemään liiketoimia ja ylläpitämään sosiaalista pääomaansa viestintäteknologioiden avulla. Katsauksen tuloksista ilmeni myös, että menestystä uralla luodaan ennemminkin joustavuudella ja johtajan pragmaattisilla kyvyillä kuin tietyllä johtamistyylillä. Katsaus osoitti, että naisjohtajuutta ja siihen liittyvää viestintää ja vuorovaikutusta on tutkittu runsaasti, mutta aiheen jatkotutkimukselle on tarvetta. Viestintäteknologia oli yksi keskeisimmistä katsauksen tutkimusaiheista, ja se luokin yhä enemmän erilaisia työskentelymahdollisuuksia. Jatkotutkimuskohteena voisi olla esimerkiksi naisjohtajien virtuaalitiimikokemukset tai -käytänteet verrattuna kasvokkaisvuorovaikutukseen. Yhteiskunnallisesti merkittävää uutta tietoa voisi syntyä, jos tutkittaisiin tarkemmin tuloksissani esille nousseita ”herrainkerhoja”. Näiden takana piileviä syitä ja mekanismeja olisi tärkeää selvittää, jotta yhteiskunta olisi entistä tasa-arvoisempi.