| Summary: | Tutkimuksessa tarkasteltiin korpusmenetelmän avulla kvasirakenteen eli olla tekevinään -rakennetyypin vartaloverbejä. Tavoitteena oli selvittää, minkälaiset verbit ovat kvasirakenteelle tyypillisimpiä ja minkälaiset epätyypillisimpiä verkkokeskusteluissa. Vuosina 2001–2015 käydyissä Suomi24-keskusteluissa kvasirakenteen vartaloverbinä yleisimmin esiintyneitä verbejä verrattiin ensin kyseisen korpuskokoelman kaikkien verbien esiintymisfrekvensseihin ja sitten 1990- ja 2000-luvun aikakaus- ja sanomalehdissä esiintyneiden kvasirakenteen vartaloverbien esiintymisfrekvensseihin. Verbien tarkastelussa käytettiin semanttisen luokittelun mallia, joka jaottelee verbejä eri luokkiin sen mukaan, miten ne suhtautuvat kielenulkoiseen todellisuuteen ja asiaintilojen ilmaisemiseen.
Analyysin tulosten mukaan verkkokeskusteluissa kvasirakenteelle tyypillisimpiä verbejä ovat aistihavaintoja ilmaisevat perkeptioverbit, kuten aistia ja havaita, sekä psykologista tilaa tai prosessia ilmaisevat verbit, kuten tunnistaa ja muistaa. Epätyypillisimpiä sen sijaan ovat asiaintiloja kvalifioivat ja niitä toisiinsa suhteuttavat verbit, joita käytetään modaaliverbeinä, kuten saattaa ja täytyy, sekä konkreettisia asiaintiloja ilmaisevat tilaverbit, kuten kestää ja pysyä. Lehtiteksteihin verrattuna verkkokeskusteluissa näyttää esiintyvän kvasirakenteen vartaloverbeinä paljon mentaalisia ja episteemistä avaruutta kuvaavia verbejä, kuten tarkoittaa, katsoa ja lukea. Verkkokeskusteluihin verrattuna lehtiteksteissä sitä vastoin kvasirakenteessa vähän yleisempiä näyttävät olevan liikeverbit, kuten ohjata ja kulkea, sekä tekoverbit, kuten toteuttaa ja voittaa.
Tulokset tukevat aiempaa tutkimustietoa siitä, että mentaalista tilaa tai toimintaa ilmaisevat verbit ovat kvasirakenteessa yleisiä. Havainnot verkkokeskustelujen ja lehtitekstien välisistä eroista kvasirakenteen eri vartaloverbien esiintymisfrekvensseissä ovat uusia, mutta niiden yleistäminen edellyttäisi laajempaa tutkimusta.
|
|---|