| Summary: | Tämän tutkielman tarkoituksena on luoda seitsemännelle vuosiluokalle aineistopaketti, jonka lähtökohtana on kielitietoisuus. Aineistopaketti perustuu teoreettiseen viitekehykseen ja 7.-luokkalaisilla teetettyyn kyselyyn. Tutkielma on osa Jyväskylän yliopiston Häng med i svängarna – på svenska! -hanketta. Teoriatausta sisältää keskeisen kielitietoisuus-käsitteen tarkastelua eri näkökulmista. Kielitietoisuus on keskeinen osa uusinta peruskoulun opetussuunnitelmaa, mutta käsitteenä se on monimutkainen ja sitä voidaan tarkastella laajasti tai suppeasti. Käsite sisältää myös useita alakäsitteitä, jotka sekoittuvat helposti keskenään. Lisäksi käsittelen teoriataustassa teini-ikään liittyviä piirteitä ja niiden vaikutusta kielten opetukseen. Esittelen teoriataustassa myös ruotsin kielen asemaa Suomessa sekä digitaalisten välineiden käyttöä kielten opetuksessa. Materiaalipaketin suunnittelun tukena käytin 7.-luokkalaisille suunnattua kyselyä, jossa selvitin heidän ajatuksiaan ruotsin ja muiden kielen käytöstä koulussa ja sen ulkopuolella. Toteutin kyselyn kevään 2019 aikana kahdessa keskisuomalaisessa koulussa. Analysoin
aineiston Webropol-analyysityökalun avulla sekä kvalitatiivisesti että kvantitatiivisesti. Vastauksista kävi ilmi, että vaikka useimmat olivat saaneet tarpeeksi tietoa ruotsin kielen käyttömahdollisuuksista koulun ulkopuolella, he eivät kokeneet tarvitsevansa sitä vapaaajallaan. Kyselyn tulosten mukaan ruotsin kieli nähdään sekä hyödyllisenä että turhana kielenä. Teoriataustan ja kyselyn pohjalta loin materiaalipaketin, joka sisältää kuusi teemaa ja 20
tehtävää alatehtävineen. Osa tehtävistä on suunniteltu Häng med i svängarna – på svenska! -hankkeen puitteissa. Materiaalipaketin tarkoituksena on lisätä ja herättää kielitetoisuutta oppilaissa, ja tehtävät ovat sovellettavissa eri ikäluokille. Aineisto on vapaasti käytettävissä JYXissä.
|
|---|