| Summary: | Varhennettu kielenopetus ja sen opetusmenetelmät ovat ajankohtaisia aiheita uuden perusopetuslain myötä (2018), jossa ensimmäisen vieraan kielen opetus siirtyy ala-asteen ensimmäiselle ja toiselle luokalle kaikissa Suomen peruskouluissa. Varhennettu kielenopetus perustuu lasten herkkyyteen ja valmiuksiin oppia vierasta kieltä ja tutkielma pyrkii arvioimaan, miten tämä näkyy käytännössä varhennetun kielenopetuksen luokkatilanteessa
Tutkielman tarkoitus on selvittää, miten alaluokkien englanninopettajat opettavat varhennettua kieltä käytännössä ja mitä menetelmiä he käyttävät opetuksessaan. Tarkoituksena on myös selvittää, miten oppilaiden nuori ikä vaikuttaa opettajien metodien valintoihin opetuksessaan, perustuen aikaisempiin tutkimuksiin lasten oppimisesta. Myös opettajan näkemyksiä, ja kokemuksia varhennetusta kielenopetuksesta ja sen toimivuudesta tarkastellaan tutkielmassa. Käytetty aineisto koostuu kahdeksan toisen luokan englannin oppitunnin observoinneista, sekä yhden opettajan haastattelusta.
Tulosten mukaan varhennetussa kielenopetuksessa käytettiin yleisesti suullisia opetusmetodeja, joita käytiin toiminnallisen oppimisen kautta. Opettaja otti lasten nuoren iän huomioon, ei ainoastaan metodologiassaan, mutta myös ottamalla lapsen kehityskauden huomioon tunnin kulussa ja tuntien jatkuvuudessa. Opettaja koki varhennetun kielenopetuksen erittäin positiivisena ja koki sen edistävän kielen oppimista merkittävästi, ja tarjoavan merkittäviä kokemuksia kielenoppimisesta oppilaille.
Rajallisuudestaan huolimatta tutkielma esittää monipuolisia näkökulmia varhennettuun kielenopetukseen ja sen menetelmiin alakoulun englannin opetuksessa, sekä tarjoaa tietoa opettajien asenteista ja kokemuksista sen toimivuutta kohtaan.
|
|---|