| Summary: | Tämän tutkimuksen tavoitteena oli lisätä ymmärrystä erilaisista tavoista, joilla opinto-ohjaajat käsittävät ohjaustyön eettiset ristiriidat ja miten he ovat niitä ratkaisseet. Tuomalla esille käsityksiä haluamme nostaa keskusteluun ohjaustyötä tekevien näkemyksiä ja kokemuksia aiheesta.
Tutkimus edustaa laadullista ja aineistolähtöistä tutkimusperinnettä. Tutkimuksen lähestymistapa on fenomenografinen. Tutkimusaineisto kerättiin fokusryhmäkeskusteluin. Näihin osallistui 12 opinto-ohjaajaa, jotka työskentelivät eri kouluasteilla. Fokusryhmäkeskusteluja järjestettiin kolme.
Tämän tutkimuksen mukaan opinto-ohjaajien käsitykset ohjaustyön eettisistä ristiriidoista kiteytyvät neljään erilaiseen käsitystapaan. Eettiset ristiriidat voidaan nähdä joko 1) haastavina, 2) herättelevinä, 3) neuvoteltavissa olevina tai 4) ratkaistavissa olevina. Eettisten ristiriitojen käsitystapojen erot ilmenivät kahdeksan eri ulottuvuuden kautta, joita olivat tunnistaminen, ohjaustarpeet, arviointipositio, luottamuksellisuus, opettajayhteisön jäsenyys, rakenteissa toimiminen, ammatillisuuden rajat sekä arvonäkökulmat.
Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että opinto-ohjaajien käsitykset ohjaustyön eettisistä ristiriidoista vaihtelivat suuresti. Eroavaisuudet osoittavat, että käsitykset eivät ole jumiutuneet eettisten ristiriitojen tunnistamiseksi vaan kuvastavat myös ymmärrystä opinto-ohjaajan autonomiasta sekä toimintamahdollisuuksista. Tuloksista käy ilmi, että eettiset ristiriidat kuuluvat ohjaustyöhön, ja että eettisyys on opinto-ohjaajan työn ytimessä. Tuloksia voidaan hyödyntää ohjaustyössä ja ohjauksen koulutuksessa.
|
|---|