| Yhteenveto: | Tässä tutkielmassa tarkastellaan opettajien kokemuksia positiivisen pedagogiikan menetelmien käytöstä alakoulussa. Tarkoituksena on selvittää, kuinka opettajat kuvailevat positiivista pedagogiikkaa ja vahvuusperustaista opetusta. Tarkastelun kohteena on myös, miten positiivinen pedagogiikka näyttäytyy koulun arjessa, millaisilla tavoilla opettajat ovat toteuttaneet positiivista pedagogiikkaa omassa työssään ja millaisia vaikutuksia menetelmän käytöllä on ollut.
Tutkimusaineisto koostuu seitsemän peruskoulun opettajan haastattelusta. Opettajilla on vankkaa työkokemusta opetustyöstä sekä positiivisen pedagogiikan menetelmien soveltamisesta siinä. Teoriaosuudessa perehdytään ensin positiiviseen psykologiaan, josta tutkielman teoreettisena viitekehyksenä kulkeva positiivinen pedagogiikka nousee. Esille tuodaan myös muita positiiviseen pedagogiikkaan linkittyviä teorioita. Aineisto on kerätty teemahaastattelumenetelmää käyttäen ja aineiston analysoinnissa käytetään Amadeo Giorgin kehittämää ja Juha Perttulan tarkentamaa fenomenologista analyysimenetelmää.
Tutkimuksen tuloksina voidaan todeta, että positiivisen pedagogiikan menetelmiä käyttämällä oppilaiden hyvinvointia voidaan lisätä. Myönteiset vaikutukset näkyivät erityisesti luokkailmapiirissä, vuorovaikutussuhteissa, oppilaan minäkuvan vahvistumisessa sekä myös akateemisissa taidoissa. Myös opettajan työn merkityksellisyyden nähtiin lisääntyvän.
Positiivinen pedagogiikka ei ole vielä kovin tunnettu suomalaisessa perusopetuksessa. Se on joustavuudessaan ja vaivattomuudessaan kuitenkin helposti käyttöön otettava menetelmä. Tutkimustulokset osoittavat, että jopa pienilläkin muutoksilla voidaan saada aikaan merkittäviä tuloksia.
|
|---|