”Olen osa perhettä ja tärkeä” lasten käsityksiä ja kokemuksia osallisuudesta perheessä

Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin, millaisia käsityksiä ja kokemuksia lapsilla on osallisuudesta perheessä. Lasten toimijuutta ja osallisuutta on tutkittu paljon erityisesti päiväkoti- ja koulukonteksteissa, perhe sen sijaan on toistaiseksi jäänyt vähemmälle huomiolle. Tutkimusaineisto koostui yhden...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Lindroos, Emmi
Muut tekijät: Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta, Faculty of Education and Psychology, Kasvatustieteiden laitos, Department of Education, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Aineistotyyppi: Pro gradu
Kieli:fin
Julkaistu: 2019
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/66428
Kuvaus
Yhteenveto:Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin, millaisia käsityksiä ja kokemuksia lapsilla on osallisuudesta perheessä. Lasten toimijuutta ja osallisuutta on tutkittu paljon erityisesti päiväkoti- ja koulukonteksteissa, perhe sen sijaan on toistaiseksi jäänyt vähemmälle huomiolle. Tutkimusaineisto koostui yhdentoista alakouluikäisen lapsen haastatteluista, kirjoitelmista ja piirroksista. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavasti sisällönanalyysilla, jonka lisäksi sovellettiin narratiivista analyysia. Lasten osallisuuskäsityksistä löytyi viisi teemaa: 1) Tunne kuulumisesta, 2) Osallistuminen, 3) Kuuluminen johonkin, 4) Yhdessä tekeminen ja 5) Mahdollisuus vaikuttaa. Lasten osallisuuskäsitykset olivat jaoteltavissa yksilölliseen ja yhteisölliseen ulottuvuuteen siten, että tunne kuulumisesta ja osallistuminen luokiteltiin osallisuuden yksilölliseen ulottuvuuteen. Kuuluminen johonkin, yhdessä tekeminen ja mahdollisuus vaikuttaa luokiteltiin puolestaan osallisuuden yhteisölliseen ulottuvuuteen. Lasten osallisuuskokemusten pohjalta muodostettiin kaksi tarinatyyppiä kohdetarina ja toimijatarina. Nämä tarinatyypit kuvastavat lasten osallisuuskokemusten ääripäitä siten, että kohdetarinassa lapsi kuvastui objektina, muiden toiminnan kohteena. Toimijatarinan lapsi puolestaan kuvastui aktiivisena tekijänä. Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että lapset ymmärsivät osallisuuden hyvin laajasti. Lasten kokemukset osallisuudestaan perheessä olivat pääsääntöisesti myönteisiä, mutta lasten välillä oli myös eroja osallisuuden kokemisessa. Lasten osallisuuden tukemisen kannalta on tärkeää, että sekä perheissä että laajemmin yhteiskunnassamme kuullaan lasten omakohtaisia kokemuksia ja lapsilla on vaikutusmahdollisuuksia omaan elämäänsä liittyvissä asioissa.