| Yhteenveto: | Tämä tutkielma käsittelee nimensä mukaisesti musiikin merkitystä nuorille. Tutkielmassa pyritään selvittämään, kokevatko yläkoulun oppilaat musiikintuntien vaikuttavan mielialaansa positiivisesti. Tutkielman teoreettinen pohja jakautuu kahteen pääteemaan, joista ensimmäinen käsittelee musiikin merkitystä nuoren henkilökohtaisessa elämässä ja toinen tunteiden ja musiikin merkitystä koulussa nuoren oppimisen kannalta. Näiden kahden pääteeman yhteyttä peruskoulun musiikinopetukseen on aiheena tutkittu melko vähän, mutta niihin liittyviä aihealueita, kuten musiikillista minäkäsitystä, musiikin vaikutusta nuoren identiteettiin sekä yhteenkuuluvuuden tunnetta on tutkittu melko kattavasti.
Tutkielmassa tarkasteltiin sitä, miten kokemukset musiikintunneista selittyvät sekä tuntikokemuksen osa-alueiden että nuorten oman arjen musiikinkuuntelukäyttäytymisen kautta. Tutkielma toteutettiin osana Jyväskylän yliopiston laajempaa OmaMusa-tutkimusta, johon osallistui kahdeksan Jyväskylän alueen yläkoulua. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin määrällistä kyselyä, joka tehtiin MuPsych -matkapuhelinsovelluksen avulla. Sovellus hyödyntää ESM-menetelmää (engl. experience sampling method), joka mahdollistaa tiedonkeruun koehenkilöiden arjessa mahdollisimman luonnollisesti. Sovelluksen kautta koehenkilöt vastasivat myös taustakyselyihin, joiden joukossa oli tämän tutkielman musiikintunteja koskevat kysymykset. Aineisto analysoitiin tilastollisia menetelmiä hyödyntäen (Pearsonin korrelaatiokerroin, ANOVA ja monitasoinen rakenneyhtälömallinnus).
Tulosten mukaan enemmistö oppilaista koki musiikintuntien vaikuttavan mielialaansa positiivisesti. Tuntikokemuksen osa-alueista eniten tähän vaikutti heidän tunneilla kokemansa yhteenkuuluvuuden tunne. Musiikin kuuntelu musiikintunneilla oli suosittu työtapa, mutta tuloksissa nousi mielenkiintoisesti esiin sen vahvasti negatiivinen yhteys nuorten musiikin kuunteluun yksityiselämässä. Tämä voi kertoa musiikin kuuntelun yksityisestä luonteesta sekä murrosikäisen henkilökohtaisten musiikkimieltymysten ehdottomuudesta. Tulokset vahvistavat teoreettisen viitekehyksen tukemaa hypoteesia siitä, että musiikki on merkittävässä roolissa nuoren elämässä niin koulun musiikinopetuksen, tunteiden säätelyn kuin yhteenkuuluvuuden kokemisenkin kannalta.
|
|---|