| Summary: | Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää motiiveja, jotka ohjaavat ihmisiä työskentelemään
ja hankkimaan keikkatöitä digitaalisten alustojen kautta. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan
sitä, millaisia merkityksiä tämä niin kutsuttu alustatyö saa ihmisten elämässä. Tutkimuksen
näkökulma pohjautuu uuden työn ja digitalisaation teorioihin, joilla kuvaillaan työelämän
muutossuuntia. Lisäksi tutkielmassa analysoidaan alustayritysten harjoittaman kontrollin
merkitystä ihmisten kokemukseen digitaalisten alustojen kautta tehtävästä työstä.
Tutkimusaineisto koostuu yhdeksästä vuosien 2018 ja 2019 aikana tehdystä haastattelusta.
Haastateltavat on kerätty kolmelta digitaaliselta alustalta ja tutkimusotos on jaettu kahteen
alustatyön kategoriaan työn piirteiden perusteella. Analyysimenetelmänä on laadullinen
sisällönanalyysi ja aineiston jäsentelyssä on käytetty temaattista luokittelua. Alustayritysten
kontrollintapoja tarkastellessa on hyödynnetty tapaustutkimuksen menetelmiä.
Keskeisimpinä tuloksina ilmeni, että ihmiset hakeutuvat työskentelemään alustojen
välityksellä hallitakseen työtään, sen määrää ja sen ajankohtia paremmin. Jokainen vastaaja
teki työtä yrittäjänä. Lisääntynyt vapaus ja työn hallinta korostuivat motiiveja kartoittavassa
osiossa. Osalle työmarkkinoiden epävarmuus oli ohjaava tekijä keikkaluontoiseen työhön.
Jotkut alustat koettiin hyviksi ponnahduslaudoiksi yrittäjyyteen ja mahdollisuuksiksi
verkostoitua ja luoda työllistymisväyliä. Toiset aiheuttivat freelancereina toimiville
enemmän stressiä, epävarmuutta ja kokemusta epäoikeudenmukaisesta kohtelusta.
Negatiiviset kokemukset olivat sidoksissa siihen, kuinka paljon ja millä laajuudella alusta
rajoitti yrittäjinä toimivien vapautta sekä siihen, kuinka paljon heitä valvottiin työssään.
Positiivisissa kokemuksissa yhdistyivät alustoilta saatavat muut hyödyt, kuten näkyvyys,
suosittelut sekä vähäinen kontrolli alustan taholta.
Alustatalouden alle luokittuvilla yrityksillä vaikuttaa olevan toisistaan merkittävästi erilaisia
tapoja organisoida työtä. Niitä on sen vuoksi hankala vertailla keskenään samoilla käsitteillä
tai ylipäätään samanlaisina työmuotoina. Alustojen kautta tehtävää työtä tutkiessa
ensisijaista olisi kiinnittää huomiota siihen, asettuuko alusta enemmän työnvälittäjän vai
palveluntarjoajan asemaan. Lisäksi tulisi arvioida, missä määrin on oikeudenmukaista
rajoittaa yksinyrittäjien toimintaa ja milloin kontrollin taso ylittää sen, että alustayrityksen
tulisi ottaa yrittäjistä työnantajavastuuta.
|
|---|