Suomalainen dopingin moraalisäätelyverkosto verkoston muotoutuminen, rakenne ja moraalisäätelypuhe asiakirja- ja media-aineistossa

Doping on yksi huippu-urheilumaailman tiedostetuimmista ja julkilausutuimmista ongelmista. Dopingilmiön ympärille luodaan tietynlaista arvomaailmaa, jonka halutaan näyttäytyvän normaalina ja itsestään selvänä ihmisten keskuudessa. Yksi halutunlaisen moraalisen eetoksen vahvistamisen väline on moraal...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Oja, Samuli
Other Authors: Liikuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Sport and Health Sciences, Liikunta- ja terveystieteet, Sport and Health Sciences, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Format: Master's thesis
Language:fin
Published: 2019
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/65972
Description
Summary:Doping on yksi huippu-urheilumaailman tiedostetuimmista ja julkilausutuimmista ongelmista. Dopingilmiön ympärille luodaan tietynlaista arvomaailmaa, jonka halutaan näyttäytyvän normaalina ja itsestään selvänä ihmisten keskuudessa. Yksi halutunlaisen moraalisen eetoksen vahvistamisen väline on moraalisäätely, jolla pyritään vaikuttamaan ihmisten mieltymyksiin, näkemyksiin ja arvoihin. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan suomalaista dopingin moraalisäätelyverkostoa. Tutkimuksen tarkoituksena on hahmottaa sitä, miten nykyisenkaltainen suomalainen dopingin moraalisäätelyverkosto on muotoutunut ja miten sen toimijoiden vastuut määrittyvät. Toimijoiden kohdalla tavoitteena on ollut analysoida myös niiden välisiä suhteita ja keskeisyyttä verkostossa. Moraalisäätelyn osalta on pyritty tarkastelemaan moraalisäätelyvallan jakautumista verkoston toimijoiden kesken ja niiden harjoittaman moraalisäätelyn luonnetta. Lähtökohtana tutkimukselle toimii näkemys huippu-urheilun toimijoiden toteuttamasta moraalisäätelystä, jolla he koettavat luoda ja vahvistaa haluttua moraalista eetosta dopingilmiöön liittyen. Tutkimuksen yhteiskunnallinen relevanssi muotoutuu ajankohtaisen ja merkittävän ilmiön tarkastelusta uudesta näkökulmasta käsin. Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen muodostavat moraalisäätelyn, verkoston ja vallan käsitteet. Tutkimuksessa yhdistellään määrällistä ja laadullista sisällönanalyysiä sekä verkostoanalyysiä. Aineistona ovat verkoston toimijoiden asiakirjat (n=9), toimijoiden eri elinten jäsenyydet (n=43) ja media-aineisto (n=100). Laadullinen sisällönanalyysi on muodoltaan teoriaohjaavaa. Verkostoanalyysin tekemiseen on käytetty Ucinet-verkostoanalyysiohjelmaa. Tutkimuksessa käytetyn asiakirja-aineiston perusteella suomalainen dopingin moraalisäätelyverkosto näyttäytyy muutaman vahvan toimijan hallitsemalta kokonaisuudelta. Verkostoanalyysi tukee tätä havaintoa, sillä sen mukaan verkosto on luonteeltaan varsin keskittynyt. Keskeisimpiä toimijoita verkostossa ovat valtion elimet (ministeriöt ja KRP), Suomen Olympiakomitea, isot lajiliitot ja urheilijat. Mediauutisissa moraalisäätelyllistä puhevaltaa käyttävät etenkin urheilijat, SUEK ja oikeudelliset toimijat. Verkoston toimijoiden uutisissa harjoittama moraalisäätely pyrkii luomaan ja vahvistamaan yhteistä eetosta sekä kieltämään toisenlaiset eetokset. Yhteistä eetosta ylläpidetään oman toiminnan ja urheilun arvojen vahvistamisella sekä sääntöjen korostamisella. Vastakkaisia eetoksia pyritään kieltämään syyllistämisen, vastuun siirtämisen ja negatiivisten seurausten korostamisen kautta. Doping is one of the elite sports’ most well-known and public problem. Certain values, which are desired to look like normal and self-evident among people, are created around the phenomenon of doping. One way to create a desirable value system is to use moral regulation, which is aimed to affect people’s preferences, views and values. The purpose of this study is to examine the Finnish network of moral regulation of doping. This study aims to perceive how the network has taken its shape and how the responsibilities between the actors of the network are defined. Regarding of the actors it has also been a target to describe the relations and centrality between them. This study has also been aiming to understand the dividing of the moral regulation power between the actors of the network and the nature of moral regulation they are executing. The basis of the study is the notion that the actors of this network are using moral regulation as they try to produce the moral ethos of certain type around doping phenomenon. The social relevance of this study is based on approaching a current and significant phenomenon from a different point of view. The theoretical framework of this study is based on the theory of moral regulation, network and power. This study is a combination of quantitative, qualitative and network analysis. The research materials consist of documents by the different actors (n=9), governing boards and bodies of the central organizations (n=43) and the media news produced by a big Finnish media actor (n=100). The network analysis was executed by using the Ucinet network analysis software. The results indicate that the Finnish network of moral regulation of doping is a system which is dominated by a few powerful actors. According to the network analysis the network seems centralized. The most central actors appear to be the agents of state administration, the Finnish Olympic Committee, FINCIS, the big sport governing bodies, athletes and juridical actors. The analysis of the media news shows that the moral regulation is carried out mostly by athletes, FINCIS and juridical actors. The actors of the network try to create and strengthen the common moral ethos and deny the different ethoses. The common moral ethos is maintained by strengthening network´s own status and the values of sport and emphasizing the rules. The other ethoses are rejected by the discourses of accusing, devolving responsibilities and emphasizing the negative effects of the doping phenomena.