| Summary: | Tutkielman aiheena on kuvailevien viittomien ja konstruoidun toiminnan keskinäinen esiintyminen. Molemmat ilmiöt ovat kielen eleistä, epäkonventionaalista ja hämärärajaista ainesta, jolla näytetään jotain pelkän kertomisen sijaan. Kuvailevien viittomien ja konstruoidun toiminnan keskinäisestä esiintymisestä tiedetään vähän, sillä aihetta ei ole juurikaan tutkittu. Toistaiseksi olemassa oleva tutkimus perustuu holistisesti ilmiöiden tarkasteluun ilman tyyppijaottelua. Tässä työssä tyyppijaottelut on otettu huomioon, ja tutkimuskysymykset ovat: 1. Esiintyvätkö kuvailevat viittomat aina konstruoidun toiminnan kanssa samanaikaisesti? 2. Mitkä kuvailevien viittomien tyypit esiintyvät tyypillisimmin ilman konstruoitua toimintaa? 3. Miten kuvailevien viittomien eri tyypit esiintyvät yhdessä konstruoidun toiminnan eri tyyppien kanssa? Kuvailevat viittomat on määritelty tutkielmassa jatkumoluontoisesti. Ne on luokiteltu ja annotoitu ELANilla käsimuotojen perusteella seuraaviin alaluokkiin: kokonaista kohdetta kuvaileviin viittomiin, kokoa ja muotoa kuvaaviin ja piirtäviin viittomiin ja kättä kuvaileviin viittomiin. Työssä käytetään valmista aineistoa, johon konstruoitu toiminta on annotoituna astetyypeittäin siihen osallistuvien artikulaattoreiden ja roolin voimakkuuden mukaan. Astetyypit ovat heikko, osittainen ja vahva konstruoitu toiminta. Aineisto koostuu kuuden eri viittojan tuottamasta 24 lyhyestä tekstistä. Tekstit on elisitoitu sarjakuvilla ja ne on viitottu vastaanottajalle. Työn keskeisin tulos on, että kuvailevien viittomien tyypit esiintyvät eri tavoin suhteessa konstruoituun toimintaan. Kokonaista kohdetta kuvailevat viittomat esiintyvät tasaisesti ilman konstruoitua toimintaa ja sen kanssa. Kokoa ja muotoa kuvaavat ja piirtävät viittomat esiintyvät tyypillisimmin ilman konstruoitua toimintaa. Vahvan konstruoidun toiminnan aikana esiintyy lähes poikkeuksetta kättä kuvailevia viittomia. Tulokset viittaavat siihen, että kuvailevia viittomia tulisi tarkastella omina viittomatyyppeinään ainakin suhteessa konstruoituun toimintaan, ja mahdollisesti myös suhteessa muihin viittomakielen ilmiöihin.
This Master´s Thesis studies the co-occurence of depicting signs (DSs) and constructed action (CA) in Finnish Sign Language (FinSL) narratives. Both, DSs and CA, are unconventional and gradient features of language, and they both show something instead of plain telling. To date little is known about their cooperation: few researches done on this topic consider DSs and CA holistically, not by types. Furthermore, their co-occurrence is to date only analyzed within clauses. In this thesis DSs and CA are considered by types and their co-occurence is analyzed as simultaneous. Research questions are: 1. Are DSs always expressed simultaneously with CA? 2. What types of DSs are typically expressed without CA? 3. How different types of DSs typically co-occur with different types of CA? The data for this study consists of 24 short narratives signed to a recipient by six different signers, and it was received readily annotated with CA. Material was elicited with cartoons. CA was annotated as subtle, reduced or overt CA, depending on number and intensity of CA articulators (gaze, head, face, torso, hands). In this study DSs were annotated with ELAN and classified in three types, based on the handshape used in sign: signs depicting whole entity, signs depicting or tracing size and shape of entity and signs depicting hand. The findings reveal that DS-types co-occur differently from each other with CA. Signs depicting whole entity co-occur evenly with and without CA. Signs depicting or tracing size and shape of entity tend to be expressed without CA. Nearly all of the DSs expressed during strong CA were signs depicting hand. The results suggest that depicting signs should be studied by types, at the very least when studying their co-occurrence with CA and possibly when studying their co-occurrence with other phenomena in language.
|
|---|