| Summary: | Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miksi Maaseudun tukihenkilöverkon viljelijätaustainen tukihenkilö toimii vapaaehtoisena ja millainen rooli vertaisella tukihenkilöllä on suhteessa viljelijään. Tutkimuksessa selvitetään myös, miten vertaiset jaksavat itse. Tutkimuksen tutkimustehtävänä oli tarkastella vertaisten ajatuksia viljelijöiden nykytilanteesta ja jaksamisesta.
Tutkimus toteutettiin laadullisten menetelmien avulla. Tutkimuksen aineisto koostui yhdeksästä Maaseudun tukihenkilöverkon viljelijätaustaisen tukihenkilön teemahaastattelusta sekä yhdestä kirjallisesta vastauksesta haastattelurungon kysymyksiin. Haastattelut tehtiin heinä–syyskuussa 2018 Länsi- ja Itä-Suomen alueella. Analyysimenetelmänä tutkimuksessa käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä.
Tutkimuksessa löydettiin viisi motiivia, joiden vuoksi vertainen toimii vapaaehtoisena. Motiivit olivat: yhteiskunnalliset syyt, altruismi ja halu auttaa, omakohtainen kokemus kriisistä selviämisestä, elämänasenne sekä tukihenkilöverkko ja toiset tukihenkilöt. Vertaisilla oli myös useita rooleja suhteessa tuettavaan viljelijään. Vertaisen rooleista tärkein oli toimiva kaksoisrooli, ja muita rooleja olivat vierellä kulkija, asiantuntija ja verkon jäsen.
Vertaiset tukihenkilöt kokevat voivansa hyvin. Vertaisten hyvinvointia tukevia seikkoja olivat perhe ja vapaa-aika, tukihenkilöverkko ja toiset tukihenkilöt sekä tukityö ja maataloustyö. Vaikka vertaiset kokivat oman jaksamisensa hyväksi, he tunnistivat myös lukuisia tekijöitä, jotka voivat olla riski vertaisen tukihenkilön hyvinvoinnille. Vertaiset olivat huolissaan ennen kaikkea yleisesti viljelijöiden jaksamisesta sekä viljelijäväestön yhteiskunnallisesta asemasta. Vertaisten mukaan viljelijät ovat yhteiskunnassamme syntipukin asemassa ja heitä syyllistetään esimerkiksi maataloustuilla elämisestä.
Tutkimus antaa arvokasta ja kokonaisvaltaista tietoa Maaseudun tukihenkilöverkon vertaisten tukihenkilöiden motiiveista, rooleista ja heidän jaksamisestaan ajanjaksona, kun maatalous kokee jälleen merkittävää rakennemuutosta ja myös kolmas sektori on murroksessa.
|
|---|