| Yhteenveto: | Ympäristötaloudellinen Kuznets-käyrä nousi taloustieteelliseen keskusteluun 1990-luvun alkupuolella. Lyhykäisyydessään se tarkoittaa U-käyrän mallista suhdetta tulotason ja ympäristösaasteiden välillä. Aluksi ympäristösaasteiden määrä lisääntyy tulotason kasvaessa. Käännepisteen jälkeen päästöt kääntyvät kuitenkin laskuun, vaikka tulotaso jatkaa kasvamistaan. Tässä tutkimuksessa YKK:ää tutkittiin hiilidioksidipäästöjen näkökulmasta.
Tutkimuksen menetelmänä käytettiin pääasiassa kiinteiden vaikutusten mallia. Aineisto koostui havainnoista 44:stä Euroopan ja Keski-Aasian maasta vuosilta 1960–2014. Koko otoksen tarkastelun lisäksi relaatiota tarkasteltiin myös kahdella eri tulotasolla; korkean- sekä keskitulotason mailla. Tämän lisäksi kasvihuonekaasupäästöille estimoitiin koko otoksen kuutiomalli.
Tulokset esittivät tulojen ja hiilidioksidipäästöjen suhteen olevan N-käyrän mallinen. Tämä poikkeaa ympäristötaloudellisen Kuznets-käyrän hypoteesista, jonka mukaan päästöjen määrän pitäisi käännepisteen jälkeen vähentyä. Myös korkean tulotason mailla suhde oli N-käyrän mallinen. Keskitulotason mailla suhde oli positiivisesti lineaarinen. Asukastiheydellä, sähkönkulutuksella sekä kaupungistumisasteella oli negatiivinen vaikutus ympäristöön kaikilla estimoiduilla malleilla. Kasvihuonekaasupäästöjen tulokset eivät juuri eronneet hiilidioksidipäästöjen vastaavista.
Koko otoksella tulokseksi saatu N-käyrä ei anna tukea ympäristötaloudellisen Kuznets-käyrän hypoteesille hiilidioksidipäästöillä. Tällainen tulos on yleinen saasteille, jotka eivät aiheuta suoraa vaaraa ihmisen terveydelle. Norjalla voi olla rikkaana öljyvaltiona myös merkittävä vaikutus N-käyrän syntymiseen. Poistamalla kyseinen maa otoksesta muuttuu tulokset YKK:n mukaiseksi.
|
|---|