| Yhteenveto: | Tutkielmassa selvitetään, miten suomea vieraana kielenä opiskelevat käyttävät moduksia kirjoitelmissaan. Modukset ovat yksi keino ilmaista modaalisuutta eli esimerkiksi puhujan suhtautumista, asennetta, arvioita tai toiveita. Modaalisuutta ja modaaliverbejä on tutkittu aiemminkin
suomen kielen maisterintutkielmissa, mutta pelkästään moduksiin keskittyvää tutkimusta ei ole
tehty. Kysymystä lähestytään Kansainvälisestä oppijansuomen korpuksesta (ICLFI) löytyvien
modusten avulla. Tarkemmat tutkimuskysymykset reflektoivat tutkimuksessa päämetodina käy-
tettyä DEMfad-mallia, jolla kuvataan valitun kielenpiirteen kehittymistä sen tarkempien osapiirteiden kautta.
Oppijat ovat harjaantuneempia sekä modusten muodostamisessa että niiden semanttisessa käytössä taitotasoilla edettäessä. Konditionaali ja imperatiivi ovat helpoimmat modukset ottaa käyttöön. Erityisesti konditionaalin käyttökenttä laajenee taitotasoilla edettäessä, mutta konditionaalin muodostuksessa on kuitenkin ongelmia vielä B1 ja B2 -taitotasoilla. Potentiaali on moduksista harvinaisin ja haastavin. Sen täydellistä semanttista käyttöä ei hallita vielä korkeimmillakaan taitotasoilla. Aineistosta nousi myös esille kiinnostava sivuhuomio fraasi- ja rakennehakuisuuden osalta imperatiivissa. Imperatiivia käytetään ikään kuin huomaamatta osana fraaseja ja
muita vakiintuneita rakenteita.
Tutkimuksesta saadut tulokset eivät ole ehdottoman tarkkoja, johtuen aineiston erilaisista haasteista. Näihin kuuluivat annotaatiovirheet ja vähäiset osumamäärät erityisesti potentiaalissa ja
imperatiivissa, mutta myös yleisesti taitotasoilla A1 ja C2. Tutkimus antoi kuitenkin viitteitä siitä, että modusten suhteellinen frekvenssi yleensä kasvaa ja modusten semanttinen käyttökenttä
laajenee taitotasoilla etenemisen myötä.
Tutkimus nosti esille tarpeen ICLFI-aineiston annotaation korjaamisesta ainakin modusten
osalta. Tutkimus myös motivoi useita jatkotutkimusmahdollisuuksia moduksiin liittyen. Näennäisesti jopa yksinkertaiselta vaikuttava modusten aihealue pitää sisällään lukuisia kiinnostavia
jatkokysymyksiä muun muassa muiden modaalisuuden keinojen ja modusten suhteesta oppijan
kielessä.
|
|---|