Ympäristöongelmien ja luonnon herättämien tunteiden yhteys ympäristötietoisten 18-40-vuotiaiden tekemiin ympäristötekoihin

Ihmistoiminnan aiheuttamat, ympäristön tilaan haitallisesti vaikuttavat ympäristöongelmat uhkaavat luontoa ja sen monimuotoisuutta. Ympäristöongelmien ratkaisemisessa yksilöiden teoilla on merkitystä. Tunteet ohjaavat osaltaan käyttäytymistämme, ja siksi onkin tärkeää tutkia tunteiden yhteyttä ympär...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Saine, Siina-Riikka
Muut tekijät: Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Faculty of Sciences, Bio- ja ympäristötieteiden laitos, Department of Biological and Environmental Science, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Aineistotyyppi: Pro gradu
Kieli:fin
Julkaistu: 2019
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/64941
Kuvaus
Yhteenveto:Ihmistoiminnan aiheuttamat, ympäristön tilaan haitallisesti vaikuttavat ympäristöongelmat uhkaavat luontoa ja sen monimuotoisuutta. Ympäristöongelmien ratkaisemisessa yksilöiden teoilla on merkitystä. Tunteet ohjaavat osaltaan käyttäytymistämme, ja siksi onkin tärkeää tutkia tunteiden yhteyttä ympäristökäyttäytymiseen. Tutkimukseni tavoitteena oli verkossa toteutettavan kyselytutkimuksen avulla selvittää, ovatko ympäristöongelmien aiheuttamat kielteiset ympäristöahdistuksen tunteet ja luonnontilaisessa luonnossa koetut myönteiset tunteet yhteydessä 18–40-vuotiaiden suomalaisten tekemien ympäristötekojen määrään. Määrällisen aineiston analysoinnissa käytin faktorianalyysia, Spearmanin korrelaatiokerrointa ja regressioanalyysia, ja lisäksi teemoittelin kerätyn laadullisen aineiston. Vastaajat (n = 368) olivat tehneet sitä enemmän ympäristötekoja, mitä voimakkaampia ympäristöahdistuksen tunteita tai myönteisiä luontotunteita he kokivat. Vastaajat ajattelivat ympäristöongelmista erityisesti ilmastonmuutosta, saasteita, muoveja ja biodiversiteetin heikentymistä. Tyypillisiä ympäristötekoja olivat jätteiden kierrätys, kulutuksen kohtuullisuus, ympäristöystävällisten liikkumistapojen ja kasvisruoan suosiminen sekä ruokahävikin välttäminen. Tulosten perusteella voi sanoa, että erityisesti ympäristötietoisten, korkeasti koulutettujen ja kaupungissa asuvien 18–40-vuotiaiden keskuudessa ympäristöongelmien herättämät kielteiset tunteet ja luonnon herättämät myönteiset tunteet voivat motivoida tekemään ympäristötekoja.