Summary: | Suomen kieltä ja kulttuuria opetetaan noin sadassa yliopistossa eri puolilla maailmaa. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan ulkomaisten yliopistojen opettajien ja opiskelijoiden monimediaiseen opetukseen liittyviä käsityksiä. Monimediaisia ympäristöjä analysoidaan ekologisessa viitekehyksessä affordanssin ja toimijuuden käsitteiden kautta. Lisäksi tarkastellaan sitä, mitkä ulkoiset tekijät rajoittavat monimediaisen pedagogiikan toteutumista ulkomaisten yliopistojen kontekstissa. Monimediaisella pedagogiikalla tarkoitetaan tässä tutkimuksessa oppijalähtöistä kielenopetusta, jossa käytetään laajoja oppimisympäristöjä (Taalas 2005, 2007; Jalkanen & Taalas 2015) ja jossa oppija nähdään sosiokulttuurisen ja ekologisen lähestymistavan mukaisesti aktiivisena toimijana.
Tutkimuksen aineisto on kerätty verkkokyselyillä ja puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla. Opettajien kyselyyn saatiin 23 ja opiskelijoiden kyselyyn 26 vastausta. Haastattelut tehtiin neljälle opettajalle ja neljälle opiskelijalle. Aineiston analyysissa on käytetty teoriaohjaavaa sisällönanalyysia.
Tutkimuksen tuloksista ilmenee, että affordansseina pidetään autenttiseksi koetun kielenkäytön piirteitä, sanastoa sekä kulttuuriin liittyviä ilmiöitä. Monimediaisessa pedagogiikassa voidaan tukea oppijoiden toimijuutta esimerkiksi yksilöllisten tavoitteiden asettamisen ja itsearviointien kautta. Toisaalta opiskelijoiden opettajalta kaipaama tuki liittyy pääsääntöisesti kielioppivirheiden korjaamiseen. Monimediaisen pedagogiikan kehittämistä rajoittaa se, etteivät opiskelijat ja opettajat ole sosiaalistuneet oppimisprosesseja tukeviin käytänteisiin. Lisäksi rajoitteita ovat käytössä olevat ajalliset ja taloudelliset resurssit sekä asenteet, jotka vaikeuttavat monimediaisen opetuksen vakiinnuttamista. Tutkimuksen tuloksia voi soveltaa käytännön opetustyössä, opettajien koulutusta suunniteltaessa sekä lisätutkimusta tehtäessä.
|