| Yhteenveto: | Tämän tutkielman tavoite on analysoida mitkä Somalia Development and Reconstruction Facility
(SDRF)- rahastojen onnistumiset ja puutteet konfliktisensitiivyyden valtavirtaistamisessa Somali
kompaktin aikana 2014-2016. Interventioiden konfliktisensitiivisyyttä analysoitiin myös
depolitisaatio-teorian näkökulmasta.
Tutkimusaineisto koostuu rahastojen seurantaraporteista ja muista tärkeistä asiakirjoista, sekä
kansainvälisten järjestöjen sekä tutkimusinstituutioiden riippumattomista raporteista.
Tutkimusaineisto analysoitiin induktiivisella sisältöanalyysilla. Tämä toteutettiin identifioimalla
tutkimusaineistosta ne osat, jotka olivat relevantteja tutkimuskysymyksen analysoimiseen, luomalla
konfliktisensitiivisyyden eri tasoista kategoriat, määrittelemällä minkä kategorian puitteissa
identifioidut aineiston osat analysoidaan, arvioimalla kuinka konfliktisensitiivistä toiminta on ollut
eri kategorioiden tasolla sekä kuinka tämä liittyy depolitisaatioon.
Tulokset osoittivat että Somalia kompaktin kehityskumppanit olivat onnistuneita
konfliktisensitiivisyyden valtavirtaistamisessa joissain määrin instituutioiden rakenteissa sekä
interventioissa. Tulokset kuitenkin myös osoittivat useita puutteita konfliktinsensitiivisyden
valtavirtaistamisessa ja integroimisessa, sillä kattavaa analyysiä valtion hauraudesta ei oltu tehty, ja
konfliktisensitiivyyttä ei oltu täysin huomioitu instituutionalisissa rakenteissa ja hankehallinnossa.
The purpose of this thesis was to analyse what were the successes and shortcomings of the Somalia
Development and Reconstruction Facility (SDRF) funding windows in mainstreaming conflict
sensitivity in their aid interventions during the Somali Compact 2014-2016. Conflict sensitivity of
the aid interventions was examined in the theoretical framework of depolitization.
The empirical data used for the analysis consisted of progress reports and other key documents by the
funding findows as well as independent reports by INGOs and research institutes. The research
material for the case study research was analysed through inductive content analysis. This was
conducted by identifying parts from the research material that are relevant to examining the research
question, creating categories on the different levels of conflict sensitivity, determining which category
the identified data was descriptive of and then analysing the data according to how it succeeded in
upholding conflict sensitivity at this level and the way this relates to the theory of depolitization.
The results showed that the development partners of the Somali Compact were successful in
mainstreaming conflict sensitivity at some level in their institutional structures and in interventions.
However, there were several shortcomings in regard to mainstreaming and integrating conflict
sensitivity in the development efforts, these included failing to complete a full fragility assessment
on the context dynamics in Somalia, not taking full institutional measures for conflict sensitivity, and
only partially integrating conflict sensitivity into programming.
|
|---|