| Summary: | Kipu on yksi yleisimmistä CP-vammaan liittyvistä ongelmista. Alriksson-Schmidt ja Hägglund (2016) mukaan kipuja esiintyi 32,4% CP-vammaa sairastavista nuorista korostuen erityisesti tytöillä sekä GMFCS- III-V toimintakykyisyyden luokissa. Kirurgisten toimenpiteiden jälkitiloina on raportoitu myös kivulle herkistymistä. Hoinessin ym. (2014) tutkimuksessa lapsilla havaittiin monitasokirurgisen alaraajojen korjausleikkauksen jälkeistä herkistymistä kivulle viiden vuoden seurannassa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kipukokemuksia nuorilta, joilla on CP-vamma ja joita on hoidettu monitasokirurgisesti. Tutkimus toteutettiin Jyväskylän yliopiston sekä Lasten- ja nuortensairaalan yhteistyönä.
Tämä kvalitatiivinen tutkimus toteutettiin fenomenologisella tutkimusotteella. Tutkimukseen osallistui seitsemän monitasokirurgisesti hoidettua CP-vammaa sairastavaa nuorta. Tutkimusaineisto kerättiin yksilöllisten avoimienhaastattelujen avulla. Aineiston analyysi toi esiin tutkittavien yksilöllisiä kokemuksia kivusta, jotka tässä tutkimuksessa kuvattiin Giorgin (1985) mukaan merkitysverkostoina sekä merkitysaspekteina.
Tutkittavien merkityskokonaisuuksien synteesinä muodostui viisi erilaista kivun merkitysverkostoa, jotka kuvasivat kivun kokemista, normaalia CP vammaisen elämää, kipua kovempi, onnekas kivuttomuus, kivun pelko sekä epätietoisuuden haitta. Merkitysverkostoista muodostui kaksi kivun merkitysperspektiivin aspektia, jotka pyrkivät ymmärtämään kipuilmiön olennaisia piirteitä. Merkitysperspektiivin aspekteiksi nimettiin; sopeutuva kivun kokeminen sekä negatiivinen kivun kokeminen.
Tästä aihealueesta oli varsin vähän aiempaa tutkimustietoa joten tutkimuksen tärkeänä tavoitteena oli tuottaa tietoa, joka tukisi CP-vammaa sairastavien kivunhoitoon osallistuvia ammattilaisia heidän työssään sekä toisi kokemusten kautta tukea mm. leikkauspäätöstä harkitseville nuorille, joilla on CP-vamma ja heidän perheilleen.
|
|---|