| Yhteenveto: | Tässä tutkimuksessa selvitettiin kuvitellun musiikin merkityksiä ihmisille. Tarkoituksena oli
tarkastella, millaisia osatekijöitä kuviteltuun musiikkiin liittyy ja millä tavalla sekä millaisissa
tilanteissa ihmiset kuvittelevat musiikkia mielessään. Tutkimuksen perustana oli aiempien
tutkijoiden kehittämä IMIS-mittari (Involuntary Musical Imagery Scale), jonka avulla voidaan
tutkia spontaanisti mieleen tulevan musiikin yksilöllisiä piirteitä. Mittarin kysymykset
pohjautuvat neljän faktorin malliin, joka oli myös tämän tutkielman lähtökohta. Nämä faktorit
ovat negatiivinen valenssi, liikkuminen, henkilökohtaiset heijastukset ja apu.
Tämän tutkimuksen aineisto kerättiin kyselylomakkeella, joka sisälsi IMIS-mittarin kysymykset
ja omia lisäkysymyksiä. IMIS-mittarin kysymykset olivat määrällisiä monivalintakysymyksiä,
joissa kartoitettiin spontaanisti mieleen tulevan musiikin piirteitä. Lisäkysymyksissä oli sekä
määrällisiä että laadullisia kysymyksiä ja niiden tarkoitus oli tuoda esille kuvitellun musiikin
tahdonalaisuusnäkökulma, jota IMIS-mittarissa ei oteta huomioon. Kyselyyn vastasi 123
ihmistä, ja aineiston määrälliset osuudet analysoitiin tilastollisin menetelmin SPSS-ohjelman
avulla. Laadullisessa analyysissa käytettiin teemoittelevaa sisällönanalyysia.
Tulokset osoittivat, että tahdonalaisuus on varteenotettava elementti kuvitellun musiikin ilmiötä
tutkittaessa. Kyselyn tahdonalaisuuteen liittyvät kysymykset korreloivat erityisesti apu-faktorin
kanssa. Silloin, kun musiikki käynnistettiin mielessä itse, se liittyi useimmiten tunteisiin ja
niiden säätelyyn; kuvitellun musiikin avulla rauhoituttiin ja voimaannuttiin. Tämä oli vastaajilla
tietoista toimintaa.
Jatkossa IMIS-mittaria voisi kehittää siten, että sen laajentaisi koskemaan myös kuvitellun
musiikin tahdonalaisuutta. Lisäksi apu-faktorin osuutta kyselyssä voisi lisätä. Tällä tavalla
kuvitellun musiikin ilmiötä päästäisiin tutkimaan syvemmin.
|
|---|