| Yhteenveto: | Terrorilla ja terrorismilla on vahva asema ja juuret ranskalaisessa historiassa. Terrorismin tuomittavuudesta on varsin laaja konsensus. Se, mitä terrorismi on, ja myös se, kuka on terroristi, on kuitenkin ollut vaihtelevien tulkintojen kohteena. Terrorismin määrittely, siihen suhtautuminen ja esimerkiksi sen käyttö politiikassa ovatkin ottaneet varsin erilaisia muotoja.
Tässä tutkielmassa selvitetään, miten terrorismin käsitettä on määritelty, miten sitä on käytetty, ja miten sitä vastaan käytettäviä toimia on legitimoitu Ranskan parlamentaarisen järjestelmän kontekstissa. Tutkimusaineisto muodostuu Ranskan kansalliskokouksen ja senaatin debateista vuosilta 1995 ja 1996, niiden käsitellessä vuonna 1996 voimaan astunutta terrorismin tukahduttamiseen tähtäävää lakia.
Aineistoa lähestytään aineistolähtöisen sisällönanalyysin, käsiteanalyysin ja diskurssianalyysin keinoin. Keskeisiin termeihin liittyviä merkityksiä tarkastellaan, ja yleisiä teemoja keskusteluissa kartoitetaan. Tutkituissa parlamenttikeskusteluissa terrorismin ja terroristin määrittely oli keskeisessä osassa, ja eritoten se, keitä terroristeina pidettiin, mistä terrorismin katsottiin olevan peräisin ja millaista toimintaa sen nähtiin olevan, oli merkityksellisessä asemassa. Runsaasti keskustelua aiheutti myös ilmiötä vastaan käytettävien keinojen laatu ja laajuus.
Tutkitut debatit valottavat sitä, miten terrorismista alkoi muodostua sellainen käsite kuin se nykyään on, ja millaisia keinoja terrorismia käsittelevissä debateissa käytettiin erilaisia lähestymistapoja legitimoimaan. Samaten selkiytyy kuva siitä, millaiset kehityskulut ovat terrorismin uhkaavuuden mieltämisen ja täten sitä vastaan käytettävien keinojen laadun ja niiden oikeuttamisen taustalla.
|
|---|