| Summary: | Tutkimuksen tehtävänä on selvittää, kuinka Nokian yhteiskuntavastuuohjelma Nokia Bridge on sosioekonomisella tasolla vaikuttanut Nokian julkishallinnollisiin sidosryhmiin Salon seudulla. Tutkimus on luonteeltaan tapaustutkimus, jonka tutkimusmenetelmänä on käytetty kvalitatiivista sisällönanalyysia. Tutkimus kiinnittää huomiota Salon seudun äkilliseen rakennemuutokseen ja Nokian asemaan Salon seudun julkishallinnollisessa verkostossa. Tutkimuksen aineistona on käytetty Nokian vuosi- ja vastuuraportteja vuosilta 2011–2013.
Tutkimuksen pääteorioina yhdistyvät Manuel Castellsin verkostoyhteiskuntateoria ja John Elkingtonin triple-bottom-line-yhteiskuntavastuuteoria ja tutkimus keskittyy operoimaan triple-bottom-line-teorian taloudellisten ja sosiaalisten tekijöiden välisellä ruhjevyöhykkeellä. Tutkimuksessa on esitelty laajalti myös yleistä yhteiskuntavastuun teoreettista keskustelua.
Tutkimuksen tulosten valossa voidaan havaita, ettei Nokia Bridge -ohjelma ole tutkimuksen havaintojakson aikana (2008–2017) kyennyt auttamaan Saloa nousemaan äkillistä rakennemuutosta edeltävän aikakauden työllisyys- ja/tai talouslukuihin ja Nokia Bridge -ohjelmalla ei voida todeta olleen suurta vaikutusta Salon työllisyys- tai talouslukuihin merkittävistä operationaalisista toimista huolimatta.
Tutkimus alkaa verkoston ja verkostoyhteiskunnan määrittelemisellä sekä yhteiskuntavastuun teoriakenttään tutustumisella. Tämän jälkeen tutkimuksessa esitellään Nokia Oyj:n toimintaa yleisesti ja Salon alueen perspektiivissä. Menetelmäosioon keskittyvän luvun jälkeen tutkimuksessa seuraa analyysiosio, jonka jälkeen viimeisessä, johtopäätösluvussa, keskitytään tarkastelemaan tutkimuksen tuloksia ja havainnoimaan tutkimuksen kannalta relevanttia laajempaa yhteiskunnallista keskustelua.
|
|---|