Effects of mood induction on behavioral and psychophysiological responses in subliminal and supraliminal emotional face recognition condition

Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet että informaatiota prosessoidaan yhtenevästi mielialan kanssa, ja negatiivisesti vääristynyttä emotionaalisten kasvonilmeiden arviointia on ilmennyt koehenkilöillä, kun he ovat olleet negatiivisella mielialalla. Negatiivisen vääristymän on osoitettu ilmenevän myö...

Full description

Bibliographic Details
Main Authors: Hippi, Petja, Mäenpää, Wilma-Roosa
Other Authors: Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta, Faculty of Education and Psychology, Psykologian laitos, Department of Psychology, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Format: Master's thesis
Language:eng
Published: 2019
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/64692
Description
Summary:Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet että informaatiota prosessoidaan yhtenevästi mielialan kanssa, ja negatiivisesti vääristynyttä emotionaalisten kasvonilmeiden arviointia on ilmennyt koehenkilöillä, kun he ovat olleet negatiivisella mielialalla. Negatiivisen vääristymän on osoitettu ilmenevän myös aivotasolla näkyen varhaisten aivovasteiden korostumisena, kun koehenkilöt ovat havainnoineet tunnearvoltaan negatiivisia kasvonilmeitä. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, kuinka laboratoriossa tuotettu mieliala-altistus sekä eri kasvonilmeet vaikuttavat aivojen varhaisen P1 komponentin herätevasteen voimakkuuteen. Lisäksi tutkimme behavioraalisia vasteita sekä sydämen sykevälivaihtelua. Kasvokuvat esitettiin koehenkilöille sekä subliminaalisessa että supraliminaalisessa koeasetelmassa, jotta havainnointia voitiin tutkia esitietoisella ja tietoisella tasolla. Tavoitteena oli saada tietoa siitä, kuinka interoseptiiviset prosessit vaikuttavat sosiaalisiin havaintoihin. Mittaukset suoritettiin 26 terveelle koehenkilölle. Toistomittausten MANOVA suoritettiin erikseen subliminaalisille ja supraliminaalisille koeasetelmille sekä behavioraalisille ja psykofysiologisille muuttujille. Tulokset osoittivat, että emotionaaliset kasvonilmeet tai mieliala eivät vaikuttaneet P1 vasteen suuruuteen eri koeasetelmien välillä. Mieliala-altistus vaikutti kuitenkin vastaustarkkuuteen siten, että kasvonilmeet arvioitiin mielialan mukaisesti. Korkeammat sykevälivaihtelun arvot olivat yhteydessä korkeampaan vastaustarkkuuteen sellaisten kasvonilmeiden osalta, jotka eivät olleet yhteneväisiä tuotetun mielialan kanssa. Tutkimuksen tulokset laajentavat aiempaa tietämystä siitä, kuinka mieliala ja interoseptiiviset tekijät vaikuttavat sosiaaliseen vuorovaikutukseen.