| Yhteenveto: | Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten kehitysvammaisten henkilöiden
itsemääräämisoikeus toteutuu arjessa heidän kokemustensa perusteella. Lisäksi
tavoitteena on tutkia, mitkä tekijät edistävät tai rajoittavat itsemääräämisoikeuden toteutumista. Tutkimus pyrkii tuomaan kehitysvammaiset henkilöt osaksi
yhteiskunnallista keskustelua ja näin parantamaan heidän mahdollisuuksiaan
vaikuttaa omaan elämänsä. Fenomenologis-hermeneuttisen tutkimusperinteen
mukaisesti tutkimuksen kohteena ovat kokemukset.
Tutkimuksessa haastateltiin kehitysvammaisia henkilöitä heidän kokemuksistaan. Haastattelut olivat puolistrukturoituja teemahaastatteluita ja niistä
saatu litteroitu, tekstimuotoinen aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin.
Itsemäärääminen toteutui kehitysvammaisilla henkilöillä vaihtelevasti riippuen henkilöstä ja kontekstista. Itsemääräämisen toteutumista rajoittivat kehitysvammaisten henkilöiden huono yhteiskunnallinen asema, haasteet kommunikaatiossa sekä passiivisuus ja opittu avuttomuus. Itsemääräämistä puolestaan
edisti edukaatio, tuettu päätöksenteko ja hyvät kommunikaatiotaidot.
Tutkimuksen tulosten perusteella kehitysvammaisten henkilöiden itsemääräämisoikeuden toteutumisessa elämän eri konteksteissa on paljon kehitettävää.
Erilaisia itsemääräämistä edistäviä keinoja tulisi tutkia lisää ja ne tulisi saada jokaisen niitä tarvitsevan käyttöön.
|
|---|