| Summary: | Tämän työn tarkoituksena on selvittää, miten kulttuurienvälinen viestintäympäristö rakentuu
kohdeyrityksessä sen suomalaisen pääkonttorin ja saksalaisen tuotantolaitoksen välillä. Viestintää pyritään
aluksi hahmottamaan paikantamalla niitä viestinnän kanavia ja tapoja, joita kollegat käyttävät päivittäisessä
työssään ylläpitääkseen yksiköiden välistä yhteistyötä. Lisäksi näitä kanavia ja viestinnän tapoja tarkastellaan
niissä ilmenevien kielistrategioiden näkökulmasta. Lopuksi pyritään löytämään mahdollinen yhteys
havaittujen kielipoliittisten käytäntöjen sekä yksiköiden välisen työntekijäintegraation välillä.
Työn teoreettisena viitekehyksenä toimii organisaation kansainvälistymisen yleisiä teorioita sekä aiempaa
tutkimustietoa monikansallisten organisaatioiden kielipolitiikasta. Teoria pyrkii myös löytämään yhteyksiä
näiden kahden välillä sekä perustelemaan kieliaspektin keskeisyyttä organisaatiomuutoksessa.
Kyseessä on laadullinen tapaustutkimus ja aineiston keruun välineenä käytettiin puolistrukturoitua
teemahaastattelua. Haastatteluun osallistui kuusi suomalaisen konsernijohdon edustajaa sekä 11 saksalaisen
tytäryhtiön työntekijää. Haastatteluaineiston analyysi toteutettiin sisällönanalyysin menetelmällä.
Analyysin perusteella yksiköiden välisen viestinnän kanavia on useita ja ne yhdistävät eri työntekijäryhmiä
sekä yksilöitä. Yksiköiden välisiä viestintäkanavia havainnoidaan olevan kahdenlaisia: kaikille avoimia sekä
rajatun ryhmän viestinnän kanavia. Kaikille avoimiin viestintäkanaviin lukeutuvat yrityksen intranet sekä
henkilöstön infotilaisuudet. Rajatun ryhmän viestintä tapahtuu sitä vastoin erilaisten sähköisten viestimien,
kuten sähköpostin ja skypen välityksellä sekä erilaisissa kasvokkaisissa tapaamisissa ja kokouksissa.
Viestintäkanavia analysoitiin lisäksi niiden viestintäfunktion sekä työ-orientoituneisuuden valossa ja eroja eri
kanavien välillä oli mahdollista havaita. Yrityksen taholta kielipoliittisesti kaikkein säädellyintä nähtiin
olevan kaikille avointen kanavien viestintä, vaikkakin kielistrategisia käytäntöjä voitiin havaita myös muissa
kanavissa. Kanaviin liittyvien kielivalintojen ja -käytäntöjen koettiin osaltaan mahdollistavan ja osaltaan
rajoittavan yksiköiden välistä viestintää ja intagraatiota.
|
|---|