| Summary: | Pro gradu tutkimukseni aiheena on tarkastella yhteiskunnallisista yrityksistä käytävää julkista keskustelua. Tutkimuksen tehtävänä on selvittää, millaisia diskursseja yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä on mediatekstien kautta löydettävissä ja millä tavoin näitä diskursseja retorisesti perustellaan. Tutkimuksen näkökulmana on tarkastella yhteiskunnallista yrittäjyyttä osana hyvinvointipalveluita ja hyvinvointiyhteiskunnan muutosta. Tutkimuksen analyysimenetelmänä on käytetty retorisesti painottunutta diskurssianalyysiä, joka pohjautuu sosiaaliseen konstruktionismiin antaen tutkimukselle teoreettisen viitekehyksen. Tutkimuksen aineiston muodostaa yhteiskunnallisista yrityksistä kirjoitetut mediajulkaisut, joiden tarkoituksena on vaikuttaa ilmiöön koko yhteiskunnan tasolla.
Tutkimustulokseni olen jäsennellyt ja tulkinnut kahden päädiskurssin kautta: vaihtoehtodiskurssin ja kyseenalaistavan diskurssin. Vaihtoehtodiskurssin aladiskursseiksi hahmottuu kaksi aladiskurssia: hyvinvointipalveluiden tuottaja diskurssi sekä yrittäjyyden diskurssi. Kyseenalaistavan diskurssin aladiskursseiksi hahmottuu kaksi aladiskurssia, jotka ovat kilpailudiskurssi ja julkisten palveluiden markkinoistamisen diskurssi. Lukuisista retorisista keinoista merkittävimmäksi nousi liittoutumisasteen säätely. Tämän avulla osoitettiin joko sitoutumista esitettyyn väitteeseen tai etäännyttämistä siitä.
Tutkimani ilmiö näyttäytyy aineistoni valossa ristiriitaisia näkemyksiä herättäväksi. Ilmiöstä tuotetaan puhetta vaihtoehtoisena toimintatapana vastata hyvinvointiyhteiskunnan kestävyysvajeeseen, toisaalta kritiikki esitetään kyseenalaistaen koko ilmiötä ja sen tarpeellisuutta. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että talous ymmärretään suomalaisessa yhteiskunnassa tiukasti markkinoilla pääasiassa voittoa tavoittelevaksi liiketoiminnaksi. Tutkielman tuloksista voidaan päätellä, että kapea käsitys yritystoiminnasta vaikeuttaa näkemään talouden moninaisuutta ja sen eri ilmentymismuotoja käytännössä. Maksimaalisen kasvun ensisijainen tavoittelu markkinoilla on ristiriidassa kestävän hyvinvoinnin rakentamisen vaatimuksen kanssa. Kestävän hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen vaatii ottamaan aiempaa paremmin huomioon kaikenlaiset toimijat talouden monimuotoisella kentällä.
|
|---|