| Yhteenveto: | Valinnanvapaus on noussut keskeiseksi sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuskeinoksi. Tämä Pro Gradu -tutkielma käsittelee sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapaudesta käytyä eduskuntakeskustelua. Tutkielmassa tarkastellaan, miten sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapaus merkityksellistyy eduskunnan lähetekeskusteluissa vuosina 2014 ja 2017. Tutkielman aineisto koostuu kolmesta eduskunnan lähetekeskustelusta.
Tutkielman teoreettis-metodologinen viitekehys pohjautuu sosiaaliseen konstruktionismiin. Tutkielmassa tarkastellaan retorisen diskurssianalyysin avulla, miten eduskunnassa puhutaan valinnanvapaudesta ja minkälaisia retorisia keinoja käytetään oman argumentin vahvistamiseksi. Analyysin tuloksia verrataan joulukuussa 2014 käytyyn lähetekeskusteluun ja tarkastellaan, kuinka valinnanvapauskeskustelu on muuttunut.
Valinnanvapaus merkityksellistyy eduskunnan lähetekeskusteluissa osana kolmea diskurssia. Keskusteluista on löydettävissä markkinoistumisdiskurssi, kansalaisen asema -diskurssi ja yhdenvertaisuusdiskurssi. Valinnanvapaus ei merkityksellisty diskurssien kautta yksiselitteisenä, vaan näkökulmat sisältävät eri aspekteja. Keskusteluista oli löydettävissä pääosin puolustavan retoriikan keinoja, joita kansanedustajat käyttivät hyvin monipuolisesti. Samoja keinoja voitiin myös hyödyntää vastakkaisten näkemysten vahvistamiseen.
Tutkielman tuloksista voidaan päätellä, että valinnanvapauteen liitetään useita yhteiskunnan eri osa-alueita. Valinnanvapaus merkityksellistyy samojen diskurssien kautta, vaikka keskusteluiden poliittiset kontekstit eroavat toisistaan. Kansanedustajat suhtautuvat valinnanvapauteen käsitetasolla myönteisesti, mutta käytännössä se merkityksellistyy hyvin eri tavoin.
|
|---|