Vanhempien näkemykset lasten liikuntaan kasvattamisen vastuusta

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia vanhempien näkemyksiä kasvatusvastuusta ja erityisesti lasten liikuntaan kasvattamisen vastuusta. Pyrkimyksenä oli selvittää, minkälaisia ajatuksia vanhemmilla on kasvatusvastuusta ja sen jakautumisesta. Lisäksi mielenkiinnon kohteena oli se, minkälaisia nä...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Nurminen, Tiia
Other Authors: Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta, Faculty of Education and Psychology, Kasvatustieteiden laitos, Department of Education, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Format: Master's thesis
Language:fin
Published: 2019
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/64420
Description
Summary:Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia vanhempien näkemyksiä kasvatusvastuusta ja erityisesti lasten liikuntaan kasvattamisen vastuusta. Pyrkimyksenä oli selvittää, minkälaisia ajatuksia vanhemmilla on kasvatusvastuusta ja sen jakautumisesta. Lisäksi mielenkiinnon kohteena oli se, minkälaisia näkemyksiä vanhemmilla on lasten liikkumisesta ja sen merkityksestä sekä siitä, keillä kaikilla on vastuu tukea lasten liikkumista. Tutkimukseen osallistui 13 vanhempaa, joilla oli ainakin yksi 7–9-vuotias lapsi. Vanhemmista 12 oli äitejä ja yksi isä, ja heistä kahdeksan rekrytoitiin mukaan Etelä-Savolaisen koulun kautta, ja loput viisi lumipallo-otannalla. Aineisto kerättiin teemahaastattelulla siten, että 11 haastattelua toteutettiin puhelimitse, yksi Skypen välityksellä ja yksi kasvotusten. Tutkimusaineisto analysoitiin teemoittelemalla, ja siinä hyödynnettiin myös teoriaohjaavaa sisällönanalyysia. Tutkimustulokset olivat yhteneviä aiempien tutkimusten kanssa – sekä kasvatusvastuu että liikuntaan kasvattamisen vastuu kuuluvat ensisijaisesti lasten vanhemmille. Opettajien ja muiden oheiskasvattajien tuki kasvattamisessa ja liikunnan opastamisessa nähdään kuitenkin tärkeänä. Kasvatusvastuu nähtiin kokonaisvaltaisena vastuuna kattaen esimerkiksi mallin näyttämisen ja erinäisten asioiden, kuten käytöstapojen, opettamisen. Vanhemmat näkivät lasten liikkumisen merkityksellisenä, ja he kokivat heidän itsensä ja eri oheiskasvattajien pystyvän tukemaan lasten liikkumista monin keinoin. Tutkimusaihe on tärkeä, sillä lasten liikkumisella on monia hyötyjä lasten kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Liikkumisen tukemisen keinoja onkin tärkeä pohtia ja kehittää tulevaisuudessa myös lasten näkökulmia kuullen.