Erityistä tukea saavien lasten näkemyksiä mielen hyvinvoinnista ja lasten kehittelemät digitaaliset ratkaisut sen tukena

Tutkimukseni tarkoituksena oli selvittää erityistä tukea saavien lasten näkemyksiä mielen hyvinvoinnista. Miten lapset ymmärsivät mielen ja mielen hyvinvoinnin käsitteen? Millaiset asiat lapset kokivat mielen hyvinvointia lisäävinä ja millaiset asiat puolestaan mielen hyvinvointia vähentävinä tekijö...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Nygård, Eija
Muut tekijät: Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta, Faculty of Education and Psychology, Kasvatustieteiden laitos, Department of Education, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Aineistotyyppi: Pro gradu
Kieli:fin
Julkaistu: 2019
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/64396
Kuvaus
Yhteenveto:Tutkimukseni tarkoituksena oli selvittää erityistä tukea saavien lasten näkemyksiä mielen hyvinvoinnista. Miten lapset ymmärsivät mielen ja mielen hyvinvoinnin käsitteen? Millaiset asiat lapset kokivat mielen hyvinvointia lisäävinä ja millaiset asiat puolestaan mielen hyvinvointia vähentävinä tekijöinä sekä arjessa että digitaalisissa ympäristöissä? Lisäksi tutkittiin, millaisia mielen hyvinvointia tukevia digitaalisia ratkaisuja lapset itse suunnittelivat. Tutkimukseni on laadullinen tutkimus. Tutkimuksen aineisto on kerätty lapsille järjestetyissä työpajoissa haastattelemalla lapsia sekä hyödyntämällä lasten internetistä etsimää sekä heidän itse tuottamaansa aineistoa. Tutkimuksen aineisto analysoitiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia käyttäen. Lasten omaa mielen hyvinvointia arjessa vähensi erityisesti kiusaaminen ja lisäsi esimerkiksi vapaa-aika erilaisine aktiviteetteineen, kaverit sekä perhe. Digitaalisissa ympäristöissä mielen hyvinvointia vähensivät eniten epäsopivat sisällöt sekä kiusaaminen. Digitaalisissa ympäristöissä mielen hyvinvointia lisäsivät pelaaminen ja videoiden katsominen, erilaiset pelihahmot, kaverit, pelien haastavuus sekä pelien tuomat tavarat ja palkinnot. Nämä seikat tukivat mielen hyvinvointia myös lasten omissa digitaalisissa suunnitelmissa. Mielen hyvinvointia arjessa tukeviin elementteihin on syytä kiinnittää huomioita tulevaisuudessakin. Myös digitaalisten ympäristöjen merkitys korostuu entistä enemmän lasten elämässä. Tällöin digitaalisten ympäristöjen suunnittelijoille voikin asettaa enemmän vastuuta lapsille ja nuorille suunnattujen sopivien sisältöjen tuottamisesta.