Hyväksytty vai ongelmallinen? vammaisuuden kuvauksia 2000-luvulla julkaistuissa lasten kuvakirjoissa

Lastenkirjallisuus heijastelee aina elettyä aikaa, joten käsitys vammaisuudesta sekä vammaisuuteen suhtautuminen yhteiskunnassa vaikuttaa myös aikansa tuotettuun lastenkirjallisuuteen. Koska lapset ovat herkkiä ottamaan vaikutteita heitä ympäröivistä kulttuurituotteista, kuten juuri kirjoista, ei ol...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Lantela, Mila
Muut tekijät: Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta, Faculty of Education and Psychology, Kasvatustieteiden laitos, Department of Education, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Aineistotyyppi: Pro gradu
Kieli:fin
Julkaistu: 2019
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/64379
Kuvaus
Yhteenveto:Lastenkirjallisuus heijastelee aina elettyä aikaa, joten käsitys vammaisuudesta sekä vammaisuuteen suhtautuminen yhteiskunnassa vaikuttaa myös aikansa tuotettuun lastenkirjallisuuteen. Koska lapset ovat herkkiä ottamaan vaikutteita heitä ympäröivistä kulttuurituotteista, kuten juuri kirjoista, ei ole yhdentekevää, millaista vammaiskuvaa kirjat lapsille välittävät. Tässä tutkielmassa tarkasteltiin, miten vammaisuutta esitetään kuudessa 2000-luvulla julkaistussa lasten kuvakirjassa. Sekä tekstin että kuvien analysoinnissa käytettiin laadullista sisällönanalyysiä. Aineistosta muodostettiin kaksi pääteemaa, sen perusteella, millaisesta näkökulmasta vammaisuuden ilmiötä pääosin esitettiin kirjassa, ja kuvakirjat luokiteltiin näiden teemojen alle. Teemat olivat: 1. vammaisuus luonnollisena ja hyväksyttynä asiana ja 2. vammaisuus ongelmana, josta on pyrittävä eroon. Teemat näyttäytyivät kirjoissa osin päällekkäisinä. Vammaisuus näyttäytyi kirjoissa etenkin fyysisenä ominaisuutena, sillä vain yhdessä kirjassa kuudesta vammaisuuden ilmenemismuoto oli psyykkinen. Hyväksyvät ja ymmärtävät vammaisuutta kuvaukset painottuivat aineistossa. Myös niissä kirjoissa, joissa vammaisuus koettiin aluksi ongelmana, suhtautuminen vammaisuutta kohtaan muuttui positiivisemmaksi loppuratkaisuun mennessä. Osassa kirjoista vammaisuus oli selkeästi kirjan kantava pääteema, jolloin aihetta käsiteltiin koko tarinan ajan. Sen sijaan yhdessä kirjassa vammaisuuteen ei viitattu tekstin tasolla lainkaan ja kuvituksissakin vammaisuus näkyi vain yhdessä kuvassa. Tällöin vammaisuutta ei esitetty kirjan tarinan kannalta merkityksellisenä asiana, vaan haluttiin korostaa vammaisen hahmon samanlaisuutta suhteessa vammattomiin yksilöihin. Useimmissa tutkielmani kirjoissa vammaisuus esitettiin hyväksyttynä ja luonnollisena asiana. Yksi syy tähän on todennäköisesti se, että kirjat oli kirjoitettu 2000-luvulla, minkä vuoksi niiden vammaiskuva heijastelee myös yhteiskunnan aiempaa positiivisempaa suhtautumista vammaisuuteen. Lastenkirjojen kautta lapsi saa tärkeän mahdollisuuden tutustua vammaisuuden ilmiöön ja oppia ihmisten moninaisuudesta.