To troll the media how a cartoon frog became a hate symbol

Pepe-sammakko on yksi kaikista tunnetuimmista internet-meemeistä ja sitä on aktiivisesti käytetty jo 11 vuotta erilaisilla sosiaalisen median alustoilla, YouTubessa sekä reaaliaikaiseen suoratoistoon pohjautuvassa Twitchissä. Vuonna 2016 tämä meemi lisättiin yllättäen AntiDefamation Leaguen (ADL) ti...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Suomela, Ville
Other Authors: Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Humanities and Social Sciences, Kieli- ja viestintätieteiden laitos, Department of Language and Communication Studies, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Format: Bachelor's thesis
Language:eng
Published: 2019
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/64373
Description
Summary:Pepe-sammakko on yksi kaikista tunnetuimmista internet-meemeistä ja sitä on aktiivisesti käytetty jo 11 vuotta erilaisilla sosiaalisen median alustoilla, YouTubessa sekä reaaliaikaiseen suoratoistoon pohjautuvassa Twitchissä. Vuonna 2016 tämä meemi lisättiin yllättäen AntiDefamation Leaguen (ADL) tietokantaan vihasymbolina. Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, kuinka tämä kaikki tapahtui. Tutkielmaa varten aineistona on käytetty kolmea eri uutisartikkelia, jotka sijoittuivat ajallisesti Pepe-sammakon uuden merkityksen muodostumisen ympärille. Lisäksi analysoitavana on muutamia otteita meemin käytöstä ennen ja jälkeen tämän uuden kategorisoinnin. Lähestymistavaksi ja tutkielman teoreettiseksi taustaksi valitsin lähteitä identiteettien rakentumisesta, kriittisestä diskurssianalyysistä sekä media-analyysistä ja median representaatioista. Lopputuloksena vaikuttaisi siltä, että niin kutsutut ”trollit” olivat manipuloineet media-alan ammattilaisia sosiaalisessa mediassa ja erityisesti Twitterissä, edesauttaen omia tarkoitusperiään. Teknologioiden kehittyessä kuilu journalistien ja yksittäisten internetin käyttäjien välillä on pienentynyt huomattavasti. Vuodesta 2016 eteenpäin on yleisessä keskustelussa ollut paljon puhetta niin kutsutusta ”totuuden jälkeisestä ajasta” tai ”valeuutisten”-ajanjaksosta. Toivon että tämä tutkielma pystyisi tarjoamaan yhden käytännön esimerkin siitä, kuinka mediaa mahdollisesti voidaan manipuloida erilaisilla sosiaalisen median alustoilla ja ehkä tästä on hyötyä vastaavissa tutkimuksissa tulevaisuudessa.