Varhaiskasvattajien suhtautuminen Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden (2016) käyttöönottoon

Suomessa Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden (Vasun) käyttöönotto (2016) on suhteellisen tuore asia, josta ei ole tehty vielä juurikaan tutkimusta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten varhaiskasvattajat suhtautuvat Vasun käyttöönottoon sekä onko suhtautumistavoissa eroja taustat...

Full description

Bibliographic Details
Main Authors: Sairanen, Kaisa, Mörsky, Emmi
Other Authors: Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta, Faculty of Education and Psychology, Kasvatustieteiden laitos, Department of Education, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Format: Master's thesis
Language:fin
Published: 2019
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/64358
Description
Summary:Suomessa Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden (Vasun) käyttöönotto (2016) on suhteellisen tuore asia, josta ei ole tehty vielä juurikaan tutkimusta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten varhaiskasvattajat suhtautuvat Vasun käyttöönottoon sekä onko suhtautumistavoissa eroja taustatekijöiden suhteen. Lisäksi tarkasteltiin ovatko varhaiskasvattajien suhtautumistavat Vasun käyttöönottoa kohtaan yhteydessä käyttöönottoa kohtaan koettuun myönteiseen suhtautumiseen tai velvoittavuuden kielteiseen suhtautumiseen. Tutkimusaineisto kerättiin Facebookissa julkaistulla kyselyllä tammi-helmikuun 2019 aikana ja aineisto koostui 129 varhaiskasvatuksen työntekijän vastauksista. Aineisto analysoitiin määrällisin menetelmin käyttäen keskiarvoja ja -hajontoja, t-testiä, yksisuuntaista varianssianalyysiä sekä lineaarista regressio-analyysiä. Tuloksista ilmeni, että varhaiskasvattajat suhtautuivat Vasun käyttöönottoon myönteisesti, mikä havaittiin suhtautumistapoja kuvaavien keskiarvo- muuttujien keskiarvoista. Suhtautumistavat erosivat tilastollisesti merkitsevästi toisistaan työskentelysektorin, Vasuun perehdytyksen, koulutuksen sekä iän suhteen. Kaikki suhtautumistavat olivat tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä myönteiseen suhtautumiseen sekä velvoittavuuden kielteiseen suhtautumiseen. Jatkossa tutkimuksen ilmiön tarkastelua voisi syventää tutkimalla sitä laajemmalla otoskoolla, jolloin saataisiin monipuolisempi kuvaus suhtautumisesta sekä yksityiskohtaisempia eroja esimerkiksi iän, koulutuksen ja asuinmaakuntien suhteen.