| Summary: | Tutkimuksen tarkoituksena on ollut tutkia sitä, miten keinotekoiset neuroverkot voivat edistää muusikon ja soittimen
välistä sensomotorista yhteensopivuutta ratkaisemalla soittimien käyttämiseen liittyviä ongelmia. Varsinkin
syväoppivia neuroverkkoja on käytetty laajalti eri aloilla, mutta musiikkiin liittyen muusikon ja soittimen välisen
suhteen ja yhteistoiminnan tutkimus on harvoin esiintyvää. Keinotekoisia neuroverkkoja tarkastellaan
vuorovaikutteisena osana musiikin luomista ja kokemista. Sensomotorisuuden voisi nähdä soittokokemuksien
ytimessä, sillä musiikkia tehdään ja ymmärretään ainakin osin kehon ja sen aistien avulla. Keholliset kokemukset
saattavat pitkälti vaikuttaa siihen, miten vuorovaikutusta ja kulttuurista toimintaa ymmärretään.
Menetelmänä käytettiin integroivaa kirjallisuuskatsausta. Tutkielmaan tehtiin erillinen artikkelihaku 11.03.2019
Association of Computing Machinery Digital Library (ACM DL) -tietokannasta. Kuudentoista artikkelin aineisto
analysoitiin teoriasidonnaisen sisällönanalyysin avulla, jossa laadullisen teemoittelun lisäksi tyypittelyä pyrittiin
tuomaan analyysiin mukaan. Teemoittelun lisäksi tietoa voitaisiin nähdä myös kasattaneen neuroverkkoihin ja niiden
tyyppeihin liittyen.
Tutkielmassa päädyttiin siihen, että sensomotorista yhteensopivuutta voidaan edistää neuroverkoilla monin tavoin,
esimerkiksi käyttämällä neuroverkkoja fyysisten tai tiedollisten ongelmien ratkaisemisessa. Neuroverkkosoittimista
voidaan myös löytää erinäisiä yhteisiä piirteitä. Tutkielmalla voidaan hahmottaa koneoppimisjärjestelmien käytön
mahdollisesti yleistyessä paremmin sitä, miten neuroverkot voivat toimia interaktiivisessa musiikissa. Tutkielman
avulla voidaan pyrkiä tekemään uusia tutkielmia, tutkimuskysymyksiä ja ehkäpä jopa koeasetelmia.
|
|---|