Jääkiekon ranne- ja lyöntilaukaukseen vaikuttavat biomekaaniset tekijät

Jääkiekko-ottelun voittaa eniten maaleja tehnyt joukkue. Maali tehdään useimmiten laukomalla kiekko maaliin, joten käytetyimpien laukaisutekniikoiden, ranne- ja lyöntilaukauksen, hallitseminen on tärkeää jääkiekkoilijalle. Jääkiekon laukausta on tutkittu vain vähän, ja tämän tutkimuksen tarkoituksen...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Valli, Santeri
Muut tekijät: Liikuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Sport and Health Sciences, Liikunta- ja terveystieteet, Sport and Health Sciences, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Aineistotyyppi: Pro gradu
Kieli:fin
Julkaistu: 2019
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/64346
_version_ 1826225783050338304
author Valli, Santeri
author2 Liikuntatieteellinen tiedekunta Faculty of Sport and Health Sciences Liikunta- ja terveystieteet Sport and Health Sciences Jyväskylän yliopisto University of Jyväskylä
author_facet Valli, Santeri Liikuntatieteellinen tiedekunta Faculty of Sport and Health Sciences Liikunta- ja terveystieteet Sport and Health Sciences Jyväskylän yliopisto University of Jyväskylä Valli, Santeri Liikuntatieteellinen tiedekunta Faculty of Sport and Health Sciences Liikunta- ja terveystieteet Sport and Health Sciences Jyväskylän yliopisto University of Jyväskylä
author_sort Valli, Santeri
datasource_str_mv jyx
description Jääkiekko-ottelun voittaa eniten maaleja tehnyt joukkue. Maali tehdään useimmiten laukomalla kiekko maaliin, joten käytetyimpien laukaisutekniikoiden, ranne- ja lyöntilaukauksen, hallitseminen on tärkeää jääkiekkoilijalle. Jääkiekon laukausta on tutkittu vain vähän, ja tämän tutkimuksen tarkoituksena olikin selvittää kiekon nopeuteen vaikuttavia biomekaanisia tekijöitä sekä pelaajan voimaominaisuuksien vaikutusta kiekon nopeuteen. Tutkimukseen osallistui 17 pelaajaa, joista puolet oli ollut Hockey Base Oy:n laukaisuvalmennuksessa. Pelaajien taso vaihteli ammattilaisista harrastajiin. Tutkittavat suorittivat tarkkuuslaukauksia, maksimaalisia rannelaukauksia kahdella eri painonsiirrolla (alakäden puoleiselta jalalta yläkäden puoleisella = AY ja yläkäden puoleiselta jalalta alakäden puoleiselle = YA) sekä maksimaalisia lyöntilaukauksia (L) kaikkia 10 kappaletta. Kaikki käyttivät samaa mailamallia, mutta mailan jäykkyys määrättiin tutkittavan painon mukaan (< 87 kg = 77 flex, > 87 kg = 87 flex). Laukausten jälkeen suoritettiin voimatestit koko kehon eri lihasryhmille. Tässä työssä käsiteltiin vain maksimilaukauksia. Tutkimuksessa käytettiin 10 kameran liikkeenkaappausjärjestelmää (Vicon, Oxford, Iso-Britannia) 250 Hz kuvausnopeudella. Tutkimuksessa tarkastellut päämuuttujat olivat nivelkulmia ja kulmanopeuksia. Mailan taipuma (AY: r = .659**, p = .004, n = 17; YA: r = .688**, p = .007, n = 14; L: r = .525*, p = .044, n = 15) ja tutkittavien koko korreloivat positiivisesti kiekon nopeuteen kaikissa laukaisutekniikoissa. Tutkittavan sarjataso korreloi positiivisesti kiekon nopeuteen rannelaukauksessa YA- ja lyöntilaukauksessa. Matala ja etukumara asento oli tärkeä molemmissa rannelaukauksissa (esimerkiksi lantion etukallistus voimantuoton alkaessa, AY: r = .627**, p = .007, n = 17; YA: r = .736**, p = .003, n = 14). Lyöntilaukauksessa asento oli vielä matalampi ja etukumarampi, mutta korrelaatiota kiekon nopeuteen ei löytynyt. Ylävartalon kääntö sivulta eteen oli tärkeä molemmissa rannelaukauksissa (AY: r = .645**, p = .005, n = 17; YA: r = .723**, p = .003, n = 14). Vartalon linjausten kohdistuminen maalia kohti oli tärkeää YA-laukauksessa (esimerkiksi tukijalan ja laboratorion Y-akselin välinen kulma voimantuoton alkaessa, kun sisäkierto on positiivinen suunta: r = .874***, p < .001, n = 14)). Yläkäden olkanivelen useat asentoon, liikenopeuksiin ja liikelaajuuksiin liittyvät muuttujat korreloivat kiekon nopeuteen rannelaukauksissa. YA-laukauksessa oli runsaasti variaatiota laukaisutyyleissä. Parhaana voidaan pitää askeleella laukomista. Lyöntilaukauksessa suurempi käsien korkeus suhteessa olkapäihin oli yhteydessä suurempaan kiekon nopeuteen (alakäsi: r = -.629*, p = .012, n = 15; yläkäsi: r = -.546*, p = .035, n = 15). Yläraajojen voimantuotto oli tärkeää kiekon nopeuden kannalta. Leuanvedon teho vaikuttaisi olevan tärkeämpi ominaisuus rannelaukauksissa (AY: r = .611*, p = .016, n = 15; YA: r = .749**, p = .002, n = 14) ja penkkipunnerrustestit lyöntilaukauksessa. Vasemman käden puristusvoima korreloi positiivisesti kiekon nopeuteen kaikissa laukaisutekniikoissa (AY: r = .613**, p =.009, n = 17; YA: r = .565*, p = .035, n = 14; L: r = .596*, p = .019, n = 15). Maksimaalisen kiekon nopeuden saavuttamiseksi maila piti saada taipumaan paljon. Matala ja etukumara asento oli yhteydessä kiekon nopeuteen rannelaukauksissa. Tämä johtunee siitä, että tällaisessa asennossa paino saadaan paremmin mailalle taipuman aikaansaamiseksi. Yläkäden olkanivelen liikenopeudet- ja laajuudet olivat useammissa liikesuunnissa tärkeitä suuren kiekon nopeuden saavuttamiseksi rannelaukauksissa. Yläkäden liike tehostaa mailan taipumista ja vipumekanismia. Yläkäden olkanivelen tulokset viittaisivat siihen, että paremmat laukojat hyödynsivät venymis-lyhenemissykliä paremmin. Myös vartalon voimantuottoa tulee hyödyntää rannelaukauksissa. Tämä tapahtui kääntämällä lantiota ja ylävartaloa sivulta eteen, eikä niinkään kiertämällä niitä. Lyöntilaukauksesta löytyi vain vähän korrelaatioita ja kaikkia muuttujia ei voitu tarkastella. Lyöntilaukauksen kannalta tärkeät tekijät lienevät silti osin samoja kuin rannelaukauksissa. Ylävartalon voimaominaisuudet ovat tärkeät laukauksen kannalta.
first_indexed 2019-09-20T09:14:06Z
format Pro gradu
free_online_boolean 1
fullrecord [{"key": "dc.contributor.advisor", "value": "Avela, Janne", "language": "", "element": "contributor", "qualifier": "advisor", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.author", "value": "Valli, Santeri", "language": "", "element": "contributor", "qualifier": "author", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.accessioned", "value": "2019-06-05T08:00:30Z", "language": null, "element": "date", "qualifier": "accessioned", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.available", "value": "2019-06-05T08:00:30Z", "language": null, "element": "date", "qualifier": "available", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.issued", "value": "2019", "language": "", "element": "date", "qualifier": "issued", "schema": "dc"}, {"key": "dc.identifier.uri", "value": "https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/64346", "language": null, "element": "identifier", "qualifier": "uri", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.abstract", "value": "J\u00e4\u00e4kiekko-ottelun voittaa eniten maaleja tehnyt joukkue. Maali tehd\u00e4\u00e4n useimmiten laukomalla kiekko maaliin, joten k\u00e4ytetyimpien laukaisutekniikoiden, ranne- ja ly\u00f6ntilaukauksen, hallitseminen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 j\u00e4\u00e4kiekkoilijalle. J\u00e4\u00e4kiekon laukausta on tutkittu vain v\u00e4h\u00e4n, ja t\u00e4m\u00e4n tutkimuksen tarkoituksena olikin selvitt\u00e4\u00e4 kiekon nopeuteen vaikuttavia biomekaanisia tekij\u00f6it\u00e4 sek\u00e4 pelaajan voimaominaisuuksien vaikutusta kiekon nopeuteen. \n\nTutkimukseen osallistui 17 pelaajaa, joista puolet oli ollut Hockey Base Oy:n laukaisuvalmennuksessa. Pelaajien taso vaihteli ammattilaisista harrastajiin. Tutkittavat suorittivat tarkkuuslaukauksia, maksimaalisia rannelaukauksia kahdella eri painonsiirrolla (alak\u00e4den puoleiselta jalalta yl\u00e4k\u00e4den puoleisella = AY ja yl\u00e4k\u00e4den puoleiselta jalalta alak\u00e4den puoleiselle = YA) sek\u00e4 maksimaalisia ly\u00f6ntilaukauksia (L) kaikkia 10 kappaletta. Kaikki k\u00e4yttiv\u00e4t samaa mailamallia, mutta mailan j\u00e4ykkyys m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin tutkittavan painon mukaan (< 87 kg = 77 flex, > 87 kg = 87 flex). Laukausten j\u00e4lkeen suoritettiin voimatestit koko kehon eri lihasryhmille. T\u00e4ss\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4 k\u00e4siteltiin vain maksimilaukauksia. Tutkimuksessa k\u00e4ytettiin 10 kameran liikkeenkaappausj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 (Vicon, Oxford, Iso-Britannia) 250 Hz kuvausnopeudella. Tutkimuksessa tarkastellut p\u00e4\u00e4muuttujat olivat nivelkulmia ja kulmanopeuksia. \n\nMailan taipuma (AY: r = .659**, p = .004, n = 17; YA: r = .688**, p = .007, n = 14; L: r = .525*, p = .044, n = 15) ja tutkittavien koko korreloivat positiivisesti kiekon nopeuteen kaikissa laukaisutekniikoissa. Tutkittavan sarjataso korreloi positiivisesti kiekon nopeuteen rannelaukauksessa YA- ja ly\u00f6ntilaukauksessa. Matala ja etukumara asento oli t\u00e4rke\u00e4 molemmissa rannelaukauksissa (esimerkiksi lantion etukallistus voimantuoton alkaessa, AY: r = .627**, p = .007, n = 17; YA: r = .736**, p = .003, n = 14). Ly\u00f6ntilaukauksessa asento oli viel\u00e4 matalampi ja etukumarampi, mutta korrelaatiota kiekon nopeuteen ei l\u00f6ytynyt. Yl\u00e4vartalon k\u00e4\u00e4nt\u00f6 sivulta eteen oli t\u00e4rke\u00e4 molemmissa rannelaukauksissa (AY: r = .645**, p = .005, n = 17; YA: r = .723**, p = .003, n = 14). Vartalon linjausten kohdistuminen maalia kohti oli t\u00e4rke\u00e4\u00e4 YA-laukauksessa (esimerkiksi tukijalan ja laboratorion Y-akselin v\u00e4linen kulma voimantuoton alkaessa, kun sis\u00e4kierto on positiivinen suunta: r = .874***, p < .001, n = 14)). Yl\u00e4k\u00e4den olkanivelen useat asentoon, liikenopeuksiin ja liikelaajuuksiin liittyv\u00e4t muuttujat korreloivat kiekon nopeuteen rannelaukauksissa. YA-laukauksessa oli runsaasti variaatiota laukaisutyyleiss\u00e4. Parhaana voidaan pit\u00e4\u00e4 askeleella laukomista. Ly\u00f6ntilaukauksessa suurempi k\u00e4sien korkeus suhteessa olkap\u00e4ihin oli yhteydess\u00e4 suurempaan kiekon nopeuteen (alak\u00e4si: r = -.629*, p = .012, n = 15; yl\u00e4k\u00e4si: r = -.546*, p = .035, n = 15). Yl\u00e4raajojen voimantuotto oli t\u00e4rke\u00e4\u00e4 kiekon nopeuden kannalta. Leuanvedon teho vaikuttaisi olevan t\u00e4rke\u00e4mpi ominaisuus rannelaukauksissa (AY: r = .611*, p = .016, n = 15; YA: r = .749**, p = .002, n = 14) ja penkkipunnerrustestit ly\u00f6ntilaukauksessa. Vasemman k\u00e4den puristusvoima korreloi positiivisesti kiekon nopeuteen kaikissa laukaisutekniikoissa (AY: r = .613**, p =.009, n = 17; YA: r = .565*, p = .035, n = 14; L: r = .596*, p = .019, n = 15). \n\nMaksimaalisen kiekon nopeuden saavuttamiseksi maila piti saada taipumaan paljon. Matala ja etukumara asento oli yhteydess\u00e4 kiekon nopeuteen rannelaukauksissa. T\u00e4m\u00e4 johtunee siit\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4llaisessa asennossa paino saadaan paremmin mailalle taipuman aikaansaamiseksi. Yl\u00e4k\u00e4den olkanivelen liikenopeudet- ja laajuudet olivat useammissa liikesuunnissa t\u00e4rkeit\u00e4 suuren kiekon nopeuden saavuttamiseksi rannelaukauksissa. Yl\u00e4k\u00e4den liike tehostaa mailan taipumista ja vipumekanismia. Yl\u00e4k\u00e4den olkanivelen tulokset viittaisivat siihen, ett\u00e4 paremmat laukojat hy\u00f6dynsiv\u00e4t venymis-lyhenemissykli\u00e4 paremmin. My\u00f6s vartalon voimantuottoa tulee hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 rannelaukauksissa. T\u00e4m\u00e4 tapahtui k\u00e4\u00e4nt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 lantiota ja yl\u00e4vartaloa sivulta eteen, eik\u00e4 niink\u00e4\u00e4n kiert\u00e4m\u00e4ll\u00e4 niit\u00e4. Ly\u00f6ntilaukauksesta l\u00f6ytyi vain v\u00e4h\u00e4n korrelaatioita ja kaikkia muuttujia ei voitu tarkastella. Ly\u00f6ntilaukauksen kannalta t\u00e4rke\u00e4t tekij\u00e4t lienev\u00e4t silti osin samoja kuin rannelaukauksissa. Yl\u00e4vartalon voimaominaisuudet ovat t\u00e4rke\u00e4t laukauksen kannalta.", "language": "fi", "element": "description", "qualifier": "abstract", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.provenance", "value": "Submitted by Paivi Vuorio (paelvuor@jyu.fi) on 2019-06-05T08:00:30Z\nNo. of bitstreams: 0", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "provenance", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.provenance", "value": "Made available in DSpace on 2019-06-05T08:00:30Z (GMT). No. of bitstreams: 0\n Previous issue date: 2019", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "provenance", "schema": "dc"}, {"key": "dc.format.extent", "value": "102", "language": "", "element": "format", "qualifier": "extent", "schema": "dc"}, {"key": "dc.format.mimetype", "value": "application/pdf", "language": null, "element": "format", "qualifier": "mimetype", "schema": "dc"}, {"key": "dc.language.iso", "value": "fin", "language": null, "element": "language", "qualifier": "iso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights", "value": "In Copyright", "language": "en", "element": "rights", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "rannelaukaus", "language": "", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "ly\u00f6ntilaukaus", "language": "", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.title", "value": "J\u00e4\u00e4kiekon ranne- ja ly\u00f6ntilaukaukseen vaikuttavat biomekaaniset tekij\u00e4t", "language": "", "element": "title", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.type", "value": "master thesis", "language": null, "element": "type", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.identifier.urn", "value": "URN:NBN:fi:jyu-201906052958", "language": "", "element": "identifier", "qualifier": "urn", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.ontasot", "value": "Pro gradu -tutkielma", "language": "fi", "element": "type", "qualifier": "ontasot", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.ontasot", "value": "Master\u2019s thesis", "language": "en", "element": "type", "qualifier": "ontasot", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.faculty", "value": "Liikuntatieteellinen tiedekunta", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "faculty", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.faculty", "value": "Faculty of Sport and Health Sciences", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "faculty", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.department", "value": "Liikunta- ja terveystieteet", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "department", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.department", "value": "Sport and Health Sciences", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "department", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.organization", "value": "Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "organization", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.organization", "value": "University of Jyv\u00e4skyl\u00e4", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "organization", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.discipline", "value": "Biomekaniikka", "language": "fi", "element": "subject", "qualifier": "discipline", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.discipline", "value": "Biomechanics", "language": "en", "element": "subject", "qualifier": "discipline", "schema": "dc"}, {"key": "yvv.contractresearch.collaborator", "value": "business", "language": "", "element": "contractresearch", "qualifier": "collaborator", "schema": "yvv"}, {"key": "yvv.contractresearch.funding", "value": "9000", "language": "", "element": "contractresearch", "qualifier": "funding", "schema": "yvv"}, {"key": "yvv.contractresearch.initiative", "value": "business", "language": "", "element": "contractresearch", "qualifier": "initiative", "schema": "yvv"}, {"key": "dc.type.coar", "value": "http://purl.org/coar/resource_type/c_bdcc", "language": null, "element": "type", "qualifier": "coar", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights.accesslevel", "value": "openAccess", "language": null, "element": "rights", "qualifier": "accesslevel", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.publication", "value": "masterThesis", "language": null, "element": "type", "qualifier": "publication", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.oppiainekoodi", "value": "5012", "language": "", "element": "subject", "qualifier": "oppiainekoodi", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "liikeanalyysi", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "voima", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "mailat", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "j\u00e4\u00e4kiekko", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.format.content", "value": "fulltext", "language": null, "element": "format", "qualifier": "content", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights.url", "value": "https://rightsstatements.org/page/InC/1.0/", "language": null, "element": "rights", "qualifier": "url", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights.accessrights", "value": "", "language": null, "element": "rights", "qualifier": "accessrights", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.okm", "value": "G2", "language": null, "element": "type", "qualifier": "okm", "schema": "dc"}]
id jyx.123456789_64346
language fin
last_indexed 2025-02-18T10:55:26Z
main_date 2019-01-01T00:00:00Z
main_date_str 2019
online_boolean 1
online_urls_str_mv {"url":"https:\/\/jyx.jyu.fi\/bitstreams\/81e20db1-0bef-4e75-a85d-b112b8a85c92\/download","text":"URN:NBN:fi:jyu-201906052958.pdf","source":"jyx","mediaType":"application\/pdf"}
publishDate 2019
record_format qdc
source_str_mv jyx
spellingShingle Valli, Santeri Jääkiekon ranne- ja lyöntilaukaukseen vaikuttavat biomekaaniset tekijät rannelaukaus lyöntilaukaus Biomekaniikka Biomechanics 5012 liikeanalyysi voima mailat jääkiekko
title Jääkiekon ranne- ja lyöntilaukaukseen vaikuttavat biomekaaniset tekijät
title_full Jääkiekon ranne- ja lyöntilaukaukseen vaikuttavat biomekaaniset tekijät
title_fullStr Jääkiekon ranne- ja lyöntilaukaukseen vaikuttavat biomekaaniset tekijät Jääkiekon ranne- ja lyöntilaukaukseen vaikuttavat biomekaaniset tekijät
title_full_unstemmed Jääkiekon ranne- ja lyöntilaukaukseen vaikuttavat biomekaaniset tekijät Jääkiekon ranne- ja lyöntilaukaukseen vaikuttavat biomekaaniset tekijät
title_short Jääkiekon ranne- ja lyöntilaukaukseen vaikuttavat biomekaaniset tekijät
title_sort jääkiekon ranne ja lyöntilaukaukseen vaikuttavat biomekaaniset tekijät
title_txtP Jääkiekon ranne- ja lyöntilaukaukseen vaikuttavat biomekaaniset tekijät
topic rannelaukaus lyöntilaukaus Biomekaniikka Biomechanics 5012 liikeanalyysi voima mailat jääkiekko
topic_facet 5012 Biomechanics Biomekaniikka jääkiekko liikeanalyysi lyöntilaukaus mailat rannelaukaus voima
url https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/64346 http://www.urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201906052958
work_keys_str_mv AT vallisanteri jääkiekonrannejalyöntilaukaukseenvaikuttavatbiomekaanisettekijät