Perception of English vowels by advanced Finnish learners

Vieraan kielen oppija kohtaa usein äänteitä, jotka eivät sisälly äidinkielen inventaarioon, ja joiden havainnointi saattaa tästä syystä olla vaikeaa. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten edistyneet suomalaiset oppijat havaitsevat englannin kielen vokaaleja. Lisäksi tutkimus pyrki selvi...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Kivikangas, Riina
Other Authors: Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Humanities and Social Sciences, Kieli- ja viestintätieteiden laitos, Department of Language and Communication Studies, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Format: Master's thesis
Language:eng
Published: 2019
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/64317
Description
Summary:Vieraan kielen oppija kohtaa usein äänteitä, jotka eivät sisälly äidinkielen inventaarioon, ja joiden havainnointi saattaa tästä syystä olla vaikeaa. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten edistyneet suomalaiset oppijat havaitsevat englannin kielen vokaaleja. Lisäksi tutkimus pyrki selvittämään onko konsonanttikontekstilla vaikutusta vokaalien havainnointiin ja esiintyykö oppijoiden havainnoinnissa vokaalien periferaalisuudesta johtuvia direktionaalisia epäsymmetrioita. Tutkimukseen osallistui kaksikymmentä englantia yliopistossa opiskelevaa oppijaa. Tutkimus koostui kolmesta kuuntelutestistä, jotka selvittivät kuuden englannin kielen vokaalin identifikaatiota, assimilaatiota ja diskriminaatiota. Konsonanttikontekstin vaikutuksen selvittämiseksi vokaalit esitettiin sekä bilabiaalisessa että alveolaarisessa kontekstissa, ja direktionaalisten epäsymmetrioiden selvittämiseksi vokaaliparit esitettiin kummassakin suunnassa. Suomalaiset opiskelijat identifioivat ja diskriminoivat englannin vokaaleja yleisesti ottaen korkealla tarkkuudella ja assimiloivat ne samoihin suomen kielen vokaaleihin. /ʌ/ oli jokaisessa kuuntelukokeessa hankalin vokaali. Konsonanttikontekstin vaikutus ei saavuttanut tilastollista merkittävyyttä suurimmassa osassa, mikä tukee aiempia tuloksia edistyneiden oppijoiden havainnoinnista. Havainnoinnista löytyneet direktionaaliset epäsymmetriat eivät kaikissa tapauksissa välttämättä selity periferaalisuuden avulla. Tutkimuksen tulokset osoittavat havainnoinnin eri osa-alueiden olevan läheisessä yhteydessä. Niitä voidaan hyödyntää esimerkiksi ääntämisen opettamisessa keskittymällä suomalaisille oppijoille vaikeisiin vokaaleihin ja opettamalla helposti toisiinsa sekoitettavia äänteitä yhdessä.