Työn intensifikaation profiilit suomalaisilla johtajilla yhteydet työhyvinvointiin ja työn vaihtoajatuksiin

Tässä tutkimuksessa selvitämme, millaisia ryhmiä eli profiileja työn intensifikaation (5 ulottuvuutta; työtahdin kiristyminen, työn- sekä urasuunnittelun vaatimukset ja tieto- sekä taitovaatimukset) suhteen voidaan tunnistaa suomalaisilla johtajilla sekä miten nämä löydetyt profiilit eroavat työhyvi...

Full description

Bibliographic Details
Main Authors: Itkonen, Hanna, Stenman, Janette
Other Authors: Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta, Faculty of Education and Psychology, Psykologian laitos, Department of Psychology, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Format: Master's thesis
Language:fin
Published: 2019
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/64314
Description
Summary:Tässä tutkimuksessa selvitämme, millaisia ryhmiä eli profiileja työn intensifikaation (5 ulottuvuutta; työtahdin kiristyminen, työn- sekä urasuunnittelun vaatimukset ja tieto- sekä taitovaatimukset) suhteen voidaan tunnistaa suomalaisilla johtajilla sekä miten nämä löydetyt profiilit eroavat työhyvinvoinnin ja työn vaihtoajatusten suhteen toisistaan. Työn intensifikaatio eli kiihtyminen viittaa yksilölliseen käsitykseen työn intensiteetin lisääntymisestä. Tutkimus perustui johtajille suunnattuun (n=705, miehiä 55,6%) kyselytutkimukseen, joka kerättiin keväällä 2017 Professoriliiton, Tieteentekijöiden liiton, Suomen Ekonomien ja Tekniikan Akateemisten jäsenrekistereistä. Johtajien keski-ikä oli 53 vuotta (vaihteluväli 27-69 vuotta). Löysimme Kkeskiarvojen klusterianalyysin avulla johtajien työn intensifikaation kokemuksista viisi profiilia: Riskiprofiili (voimakas työn intensifikaatio, 31%), suotuisa profiili (kohtuullisesti lisääntyneet työn- ja urasuunnittelun vaatimukset 19%), haaste- ja haittastressoriprofiili (korostuneena työtahdin kiristyminen sekä lisääntyneet tieto- ja taitovaatimukset 20%), keskivertoprofiili (vähäinen työn intensifikaatio, 22%) ja haasteeton profiili (ei työn intensifikaatiota, 8%). Riskiprofiilin sekä haaste- ja haittastressoriprofiilin johtajien runsaat kokemukset lisääntyneistä työn intensifikaation vaatimuksista olivat yhteydessä heidän kokemaansa työuupumukseen, kun taas suotuisan profiilin johtajien kokemat kohtuullisesti lisääntyneet työn- ja urasuunnittelun vaatimukset lisäsivät työn imua. Toisaalta keskivertoprofiilin ja haasteettoman profiilin vähäiset kokemukset työn intensifikaatiosta olivat yhteydessä työn imuun kielteisesti. Lisäksi haaste- ja haittastressoriprofiilin johtajien kokemat haittastressorit olivat yhteydessä työn vaihtoajatuksiin ja suotuisan profiilin johtajien kokemat haastestressorit vuorostaan yhteydessä vähäisempiin työn vaihtoajatuksiin. Organisaatioissa tulisikin kiinnittää huomiota johtajien kokemuksiin lisääntyneestä työn intensifikaatiosta ja sen yhteydestä työuupumukseen.