| Yhteenveto: | Tämän tutkielman aiheena on nakkilalaisten käsitykset kotiseutunsa murteesta. Tällainen kansanlingvistinen tutkimusote laajentaa perinteistä lingvististä murteentutkimusta siten, että murretta havainnoidaan tavallisten kieltenkäyttäjien näkökulmasta. Tutkielman tarkoituksena on siis selvittää, miten nakkilalaiset ei-kielitieteilijät tuntevat kotiseutunsa murteen suhteessa aiempaan tutkimustietoon.
Tutkielman lähtökohtana toimivat seuraavat tutkimuskysymykset: 1. Miten ei-kielitieteilijät nimeävät murteensa? 2. Millaisia piirteitä ei-kielitieteilijät liittävät murteeseensa? 3. Miten ei-kielitieteilijät tuntevat murteensa suhteessa tutkimustietoon?
Aineisto koostuu 34 nakkilalaisen vastauksista, jotka kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella. Kyselyssä informantit pohtivat murteensa nimeä, tyypillisiä piirteitä sekä lähialueiden asukkaiden puhekieltä suhteessa nakkilalaisten puhekieleen. Aineisto on analysoitu laadullisin menetelmin vertaillen vastauksia aiempiin kansanlingvistisiin tutkimuksiin sekä Porin seudun murretta koskeviin tutkimuksiin.
Analyysin perusteella nakkilalaiset nimittävät murteensa Satakunnan murteeksi tai Nakkilan ja Porin murteiden sekoitukseksi. Yleisimmät selitetyt tai esimerkein jäljitellyt murteenpiirteet ovat konsonantin kato ja loppuheitto. Tyypillisimmät Porin seudun murteiden piirteet esiintyvät myös aineistossa, joten tutkielman perusteella voidaan todeta, että ei-kielitieteilijät pystyvät erottamaan puhekielestänsä alueelle tyypillisiä murrepiirteitä.
|
|---|