| Summary: | Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella opettajien kokemuksia
syrjässä olevista oppilaista kouluyhteisössä. Tavoitteena on selvittää, mitkä
asiat luokanopettajat kokevat olevan lasten syrjään jäämisen taustalla.
Tutkimukseni on luonteeltaan laadullinen ja se pohjautuu narratiiviseen
tutkimustapaan. Tutkimuksen lähtökohtana on temaattinen analyysi
narratiivisesta haastattelusta. Tutkimukseen osallistui kolme luokanopettajaa
Pohjois-Pohjanmaalta.
Analyysin pohjalta opettajien kertomuksista muodostui kolme
teemaluokkaa: haasteet vuorovaikutus- ja sosiaalisissa taidoissa, erilaiset
oppilaat, sekä oppilaiden negatiivinen ja aggressiivinen käytös. Oppilaan
syrjään jäämisen taustoiksi muodostuivat, oppilaan diagnosoitu kehityshäiriö ja
kodin merkitys. Lisäksi opettajien kertomuksissa nousi vahvasti esille opettajan
rooli syrjäytymisen ehkäisijänä.
Tutkimuksen perusteella opettajat kokivat, että peruskoulussa lasten
syrjään jääminen ei ole ongelma, joka tulee automaattisesti johtamaan lapsen
kehityksen suunnan syrjään yhteiskunnasta. Lasten syrjään jäämistä ja siten
syrjäytymisen uhkaa opettaja ja koulu pystyvät toiminnallaan ehkäisemään.
Merkittävässä roolissa lasten syrjään jäämisen ehkäisyssä on myös eri toimialojen varhainen puuttuminen, sekä lasten sosiaalisten- ja vuorovaikutustaitojen tukeminen sekä kehittäminen.
|
|---|