| Summary: | Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää erilaisten koululiikuntatekijöiden yhteyttä yläkoululaisten ja lukiolaisten koululiikuntaan suhtautumiseen. Tutkimuksessa selvitettiin oppilaan
taustatekijöistä sukupuolen, painoindeksin, liikunnannumeron, vapaa-ajan liikunnan, vanhempien ja oppilaan oman asenteen yhteyttä koululiikuntaan suhtautumiseen sekä koululiikunnan
taustatekijöiden yhteyttä koululiikuntaan suhtautumiseen opettajan, opetusmenetelmien- ja sisältöjen, autonomian kokemuksen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden mukaan. Lisäksi tutkittiin,
onko oppilaiden mielipide liikunnasta muuttunut viime vuosina, onko kielteinen koululiikuntaan suhtautuminen yhteydessä luvattomiin poissaoloihin ja miten eri tekijät toteutuivat koululiikuntaan kielteisesti suhtautuvilla oppilailla.
Tutkimusaineisto kerättiin sähköisenä oppilaskyselynä eräässä uusimaalaisessa kaupungissa ja
tutkimukseen osallistui 787 oppilasta, joista yläkoululaisia oli 577 ja lukiolaisia 210. Tutkimusaineiston kvantitatiivinen osuus analysoitiin IBM SPSS Statistics 24 -ohjelman avulla. Käytettyjen mittaristojen luotettavuutta testattiin Cronbachin alfa kertoimen avulla. Muuttujien yhteyksiä koululiikuntaan suhtautumiseen tarkasteltiin Khiin neliötestin, Pearsonin korrelaatiokertoimen, yksisuuntaisen varianssianalyysin (ANOVA) ja t-testin avulla. Tutkimuksen kvalitatiivinen osuus analysoitiin teemoittain luokittelemalla.
Tulosten mukaan suurin osa pojista (77 %) ja tytöistä (61%) suhtautui koululiikuntaan myönteisesti, kun taas kielteisesti suhtautuvia oppilaita oli 13% (n=95). Monen oppilaan mielipide
koululiikuntaan suhtautumiseen oli kuitenkin muuttunut viime vuosina. Kielteiseen koululiikuntasuhtautumiseen olivat yhteydessä huono liikunnannumero, vanhempien kielteinen suhtautuminen koululiikuntaan, fyysinen pätevyys, opettajan toiminta, yksipuoliset liikuntatunnit,
tylsät oppisisällöt, autonomian puute ja huono ilmapiiri. Tutkimusjoukon kielteisesti suhtautuvat pojat ja tytöt eivät kokeneet juurikaan, että liikuntatunneilla olisi hauskaa tai mielenkiintoisia tehtäviä ja suurin osa kielteisesti suhtautuvista tytöistä (65%) ja pojista (49%) koki, ettei
opettajan kohtelu ole tasa-arvoista. Kielteisesti koululiikuntaan suhtautuvista tytöistä vain kol-
mannes ja pojista puolet koki saavansa liikkua liikuntatunneilla oman kuntonsa tai taitojensa
mukaan. Noin puolet koululiikuntaan kielteisesti suhtautuvista oppilaista suhtautui kuitenkin
vapaa-ajan liikuntaan myönteisesti. Kielteisesti koululiikuntaan suhtautuvat olivat enemmän
luvatta pois liikuntatunneilta.
|
|---|