Lukioikäisten liikuntasuhde ja liikunnan yhteys psyykkiseen hyvinvointiin

Tämän pro gradu -tutkielman tarkoitus oli selvittää lukioikäisten liikuntasuhdetta, tarkalleen ottaen omakohtaisen liikunnan tilaa, ja heidän psyykkistä hyvinvointiaan. Liikuntasuhde viittaakin yksilötasaolla useimmiten henkilön konkreettisiin liikuntasuorituksiin (Koski 2004, 190–191). Psyykkisesti...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Rantala, Laura
Other Authors: Liikuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Sport and Health Sciences, Liikunta- ja terveystieteet, Sport and Health Sciences, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Format: Master's thesis
Language:fin
Published: 2019
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/64117
_version_ 1826225777633394688
author Rantala, Laura
author2 Liikuntatieteellinen tiedekunta Faculty of Sport and Health Sciences Liikunta- ja terveystieteet Sport and Health Sciences Jyväskylän yliopisto University of Jyväskylä
author_facet Rantala, Laura Liikuntatieteellinen tiedekunta Faculty of Sport and Health Sciences Liikunta- ja terveystieteet Sport and Health Sciences Jyväskylän yliopisto University of Jyväskylä Rantala, Laura Liikuntatieteellinen tiedekunta Faculty of Sport and Health Sciences Liikunta- ja terveystieteet Sport and Health Sciences Jyväskylän yliopisto University of Jyväskylä
author_sort Rantala, Laura
datasource_str_mv jyx
description Tämän pro gradu -tutkielman tarkoitus oli selvittää lukioikäisten liikuntasuhdetta, tarkalleen ottaen omakohtaisen liikunnan tilaa, ja heidän psyykkistä hyvinvointiaan. Liikuntasuhde viittaakin yksilötasaolla useimmiten henkilön konkreettisiin liikuntasuorituksiin (Koski 2004, 190–191). Psyykkisesti hyvinvoivalla ihmisellä taas tarkoitetaan henkilöä, joka voi hyvin, jaksaa tehdä töitä ja tulee toimeen muiden ihmisten kanssa (Ojanen 1995, 9). Lisäksi tutkielmassa selvitettiin, miten lukionuoret kokevat liikunnan ja psyykkisen hyvinvoinnin olevan yhteydessä toisiinsa, ja miten heidän omakohtainen liikuntansa, toisin sanoen liikunta-aktiivisuus, liikuntakäyttäytyminen ja liikunnan kuormittavuus, ovat yhteydessä heidän psyykkiseen hyvinvointiinsa. Tutkimusaineisto kerättiin käyttäen Webropol-internetkyselyä. Sähköinen linkki kyselyyn jaettiin Wilma-palvelun kautta erään satakuntalaisen lukion 258 opiskelijalle. Heistä 124 vastasi kyselyyn ohjatusti oman ryhmänohjaajan oppitunnilla. Käytetyn mittarin luotettavuus testattiin käyttämällä muun muassa Cronbachin alfa -kerrointa. Tutkimusaineiston kvantitatiivinen osuus analysoitiin IBM SPSS Statistics 24 -ohjelman avulla. Yhtenä analysointimenetelmänä käytettiin ristiintaulukointia, jonka yhteydessä tilastollinen merkitsevyys testattiin käyttäen khiin neliö -testiä (χ2). Toiseksi käytettiin yksisuuntaista varianssianalyysia (ANOVA), jonka yhteydessä testattiin, oliko muuttujien keskiarvoissa tilastollisesti merkitseviä eroja vuosikurssien välillä. Kolmantena analyysimenetelmänä käytettiin Pearsonin korrelaatiokerrointa. Lisäksi tutkimusaineiston kvalitatiivinen osio analysoitiin luokittelemalla saadut vastaukset. Tutkimustulosten perustella voidaan todeta, että liikunta näyttäisi olevan lukiolaisten parissa suhteellisen säännöllistä, pääasiassa arki- ja omaehtoista liikuntaa, välillä taas ohjattua liikuntaa tai urheilua. Tosin vain pieni osa vastaajista liikkuu suosituksen mukaisen määrän reipasta liikuntaa päivittäin. Lukiolaisia voidaan pitää psyykkisesti varsin hyvinvoivina, vaikka väsymyksen, uupumuksen, ahdistuneisuuden sekä jännittyneisyyden osalta jonkin verran haasteita löytyy, viimeksi mainittujen suhteen erityisesti tytöiltä. Lisäksi lukioikäiset kokevat liikunnalla olevan pääasiassa myönteinen yhteys heidän psyykkiseen hyvinvointiinsa. Omakohtaisen liikunnan yhteyttä psyykkiseen hyvinvointiin selittävät tulokset kuitenkin jakaantuivat kahtia. Niistä selvisi, että viikoittaisella vähintään puoli tuntia kestävällä vapaa-ajan liikunnalla sekä vapaa-ajan omaehtoisella liikunnalla näyttäisi olevan myönteinen yhteys lukiolaisten psyykkiseen hyvinvointiin, kun taas kuormittavuudeltaan raskaalla liikunnalla sekä lihasvoimaa ja liikehallintaa kehittävällä liikunnalla vaikuttaisi vastaavasti olevan kielteinen yhteys nuorten psyykkiseen hyvinvointiin. The aim of this study was to determine the Physical Activity Relationship (PAR) namely how high school students view their relationship to physical exercise, more accurately the state of their own physical activity, and their psychological well-being. The term Physical Activity Relationship is used to refer to person's physical performance at the individual level (Koski 2004, 190–191). Whereas psychological well-being is considered to mean that a person feels good and is able to work and get along with people without any considerable problems (Ojanen 1995, 9). In addition, the study determined how high school students experience physical activity and psychological well-being, and how their own physical activity, that is, exercise activity, exercise behaviour and exercise load, are related to their psychological well-being. The research material was collected using a Webropol web survey. An electronic link to the survey was distributed through the Wilma service to 258 students from a certain high school in the Satakunta area. Of these students 124 responded to the survey with some help from their teacher. The reliability of the indicators was tested using, among other things, the Cronbach alpha coefficient. Quantitative analysis of the research data was analysed using IBM SPSS Statistics 24 software. As one method of analysis, cross-tabulation was used, in which statistical significance was measured with the chi-squared test (χ2). Secondly, one-way analysis of variance (ANOVA) was used to test whether there were statistically significant differences in the mean values between different age groups. Pearson's correlation coefficient was used as the third method of analysis. In addition, the qualitative part of the research data was analysed by classifying the responses received. Based on the research results physical activity seems to be relatively regular among high school students, consisting mainly of exercise acquired during everyday life and self-imposed physical activity, sometimes organised exercise or sports. However, only a small proportion of the respondents are getting the recommended amount of brisk exercise every day. High school students can be considered as doing quite well psychologically, although there are some challenges in terms of fatigue, exhaustion, anxiety and tension, especially among high school girls. High school students experience physical activity to mainly have a positive effect to their psychological well-being. However, the results explaining the relationship between physical activity and mental well-being are divided into two parts. It seems that a weekly physical activity of at least half an hour as well as other exercise performed outside of school hours, seem to have a positive connection with the psychological well-being of high school students, whereas heavy exercise and exercise directed to improve strength and mobility would appear to have a negative connection with the psychological well-being of adolescents.
first_indexed 2019-09-20T09:14:13Z
format Pro gradu
free_online_boolean 1
fullrecord [{"key": "dc.contributor.advisor", "value": "Kalaja, Teppo", "language": "", "element": "contributor", "qualifier": "advisor", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.author", "value": "Rantala, Laura", "language": "", "element": "contributor", "qualifier": "author", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.accessioned", "value": "2019-05-22T10:05:41Z", "language": null, "element": "date", "qualifier": "accessioned", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.available", "value": "2019-05-22T10:05:41Z", "language": null, "element": "date", "qualifier": "available", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.issued", "value": "2019", "language": "", "element": "date", "qualifier": "issued", "schema": "dc"}, {"key": "dc.identifier.uri", "value": "https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/64117", "language": null, "element": "identifier", "qualifier": "uri", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.abstract", "value": "T\u00e4m\u00e4n pro gradu -tutkielman tarkoitus oli selvitt\u00e4\u00e4 lukioik\u00e4isten liikuntasuhdetta, tarkalleen ottaen omakohtaisen liikunnan tilaa, ja heid\u00e4n psyykkist\u00e4 hyvinvointiaan. Liikuntasuhde viittaakin yksil\u00f6tasaolla useimmiten henkil\u00f6n konkreettisiin liikuntasuorituksiin (Koski 2004, 190\u2013191). Psyykkisesti hyvinvoivalla ihmisell\u00e4 taas tarkoitetaan henkil\u00f6\u00e4, joka voi hyvin, jaksaa tehd\u00e4 t\u00f6it\u00e4 ja tulee toimeen muiden ihmisten kanssa (Ojanen 1995, 9). Lis\u00e4ksi tutkielmassa selvitettiin, miten lukionuoret kokevat liikunnan ja psyykkisen hyvinvoinnin olevan yhteydess\u00e4 toisiinsa, ja miten heid\u00e4n omakohtainen liikuntansa, toisin sanoen liikunta-aktiivisuus, liikuntak\u00e4ytt\u00e4ytyminen ja liikunnan kuormittavuus, ovat yhteydess\u00e4 heid\u00e4n psyykkiseen hyvinvointiinsa.\n\nTutkimusaineisto ker\u00e4ttiin k\u00e4ytt\u00e4en Webropol-internetkysely\u00e4. S\u00e4hk\u00f6inen linkki kyselyyn jaettiin Wilma-palvelun kautta er\u00e4\u00e4n satakuntalaisen lukion 258 opiskelijalle. Heist\u00e4 124 vastasi kyselyyn ohjatusti oman ryhm\u00e4nohjaajan oppitunnilla. K\u00e4ytetyn mittarin luotettavuus testattiin k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 muun muassa Cronbachin alfa -kerrointa. Tutkimusaineiston kvantitatiivinen osuus analysoitiin IBM SPSS Statistics 24 -ohjelman avulla. Yhten\u00e4 analysointimenetelm\u00e4n\u00e4 k\u00e4ytettiin ristiintaulukointia, jonka yhteydess\u00e4 tilastollinen merkitsevyys testattiin k\u00e4ytt\u00e4en khiin neli\u00f6 -testi\u00e4 (\u03c72). Toiseksi k\u00e4ytettiin yksisuuntaista varianssianalyysia (ANOVA), jonka yhteydess\u00e4 testattiin, oliko muuttujien keskiarvoissa tilastollisesti merkitsevi\u00e4 eroja vuosikurssien v\u00e4lill\u00e4. Kolmantena analyysimenetelm\u00e4n\u00e4 k\u00e4ytettiin Pearsonin korrelaatiokerrointa. Lis\u00e4ksi tutkimusaineiston kvalitatiivinen osio analysoitiin luokittelemalla saadut vastaukset.\n\nTutkimustulosten perustella voidaan todeta, ett\u00e4 liikunta n\u00e4ytt\u00e4isi olevan lukiolaisten parissa suhteellisen s\u00e4\u00e4nn\u00f6llist\u00e4, p\u00e4\u00e4asiassa arki- ja omaehtoista liikuntaa, v\u00e4lill\u00e4 taas ohjattua liikuntaa tai urheilua. Tosin vain pieni osa vastaajista liikkuu suosituksen mukaisen m\u00e4\u00e4r\u00e4n reipasta liikuntaa p\u00e4ivitt\u00e4in. Lukiolaisia voidaan pit\u00e4\u00e4 psyykkisesti varsin hyvinvoivina, vaikka v\u00e4symyksen, uupumuksen, ahdistuneisuuden sek\u00e4 j\u00e4nnittyneisyyden osalta jonkin verran haasteita l\u00f6ytyy, viimeksi mainittujen suhteen erityisesti tyt\u00f6ilt\u00e4. Lis\u00e4ksi lukioik\u00e4iset kokevat liikunnalla olevan p\u00e4\u00e4asiassa my\u00f6nteinen yhteys heid\u00e4n psyykkiseen hyvinvointiinsa. Omakohtaisen liikunnan yhteytt\u00e4 psyykkiseen hyvinvointiin selitt\u00e4v\u00e4t tulokset kuitenkin jakaantuivat kahtia. Niist\u00e4 selvisi, ett\u00e4 viikoittaisella v\u00e4hint\u00e4\u00e4n puoli tuntia kest\u00e4v\u00e4ll\u00e4 vapaa-ajan liikunnalla sek\u00e4 vapaa-ajan omaehtoisella liikunnalla n\u00e4ytt\u00e4isi olevan my\u00f6nteinen yhteys lukiolaisten psyykkiseen hyvinvointiin, kun taas kuormittavuudeltaan raskaalla liikunnalla sek\u00e4 lihasvoimaa ja liikehallintaa kehitt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 liikunnalla vaikuttaisi vastaavasti olevan kielteinen yhteys nuorten psyykkiseen hyvinvointiin.", "language": "fi", "element": "description", "qualifier": "abstract", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.abstract", "value": "The aim of this study was to determine the Physical Activity Relationship (PAR) namely how high school students view their relationship to physical exercise, more accurately the state of their own physical activity, and their psychological well-being. The term Physical Activity Relationship is used to refer to person's physical performance at the individual level (Koski 2004, 190\u2013191). Whereas psychological well-being is considered to mean that a person feels good and is able to work and get along with people without any considerable problems (Ojanen 1995, 9). In addition, the study determined how high school students experience physical activity and psychological well-being, and how their own physical activity, that is, exercise activity, exercise behaviour and exercise load, are related to their psychological well-being.\n\nThe research material was collected using a Webropol web survey. An electronic link to the survey was distributed through the Wilma service to 258 students from a certain high school in the Satakunta area. Of these students 124 responded to the survey with some help from their teacher. The reliability of the indicators was tested using, among other things, the Cronbach alpha coefficient. Quantitative analysis of the research data was analysed using IBM SPSS Statistics 24 software. As one method of analysis, cross-tabulation was used, in which statistical significance was measured with the chi-squared test (\u03c72). Secondly, one-way analysis of variance (ANOVA) was used to test whether there were statistically significant differences in the mean values between different age groups. Pearson's correlation coefficient was used as the third method of analysis. In addition, the qualitative part of the research data was analysed by classifying the responses received.\n\nBased on the research results physical activity seems to be relatively regular among high school students, consisting mainly of exercise acquired during everyday life and self-imposed physical activity, sometimes organised exercise or sports. However, only a small proportion of the respondents are getting the recommended amount of brisk exercise every day. High school students can be considered as doing quite well psychologically, although there are some challenges in terms of fatigue, exhaustion, anxiety and tension, especially among high school girls. High school students experience physical activity to mainly have a positive effect to their psychological well-being. However, the results explaining the relationship between physical activity and mental well-being are divided into two parts. It seems that a weekly physical activity of at least half an hour as well as other exercise performed outside of school hours, seem to have a positive connection with the psychological well-being of high school students, whereas heavy exercise and exercise directed to improve strength and mobility would appear to have a negative connection with the psychological well-being of adolescents.", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "abstract", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.provenance", "value": "Submitted by Paivi Vuorio (paelvuor@jyu.fi) on 2019-05-22T10:05:41Z\nNo. of bitstreams: 0", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "provenance", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.provenance", "value": "Made available in DSpace on 2019-05-22T10:05:41Z (GMT). No. of bitstreams: 0\n Previous issue date: 2019", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "provenance", "schema": "dc"}, {"key": "dc.format.extent", "value": "111", "language": "", "element": "format", "qualifier": "extent", "schema": "dc"}, {"key": "dc.format.mimetype", "value": "application/pdf", "language": null, "element": "format", "qualifier": "mimetype", "schema": "dc"}, {"key": "dc.language.iso", "value": "fin", "language": null, "element": "language", "qualifier": "iso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights", "value": "In Copyright", "language": "en", "element": "rights", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "lukioik\u00e4iset", "language": "", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "liikuntasuhde", "language": "", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "omakohtainen liikunta", "language": "", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "psyykkinen hyvinvointi", "language": "", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.title", "value": "Lukioik\u00e4isten liikuntasuhde ja liikunnan yhteys psyykkiseen hyvinvointiin", "language": "", "element": "title", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.type", "value": "master thesis", "language": null, "element": "type", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.identifier.urn", "value": "URN:NBN:fi:jyu-201905222721", "language": "", "element": "identifier", "qualifier": "urn", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.ontasot", "value": "Pro gradu -tutkielma", "language": "fi", "element": "type", "qualifier": "ontasot", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.ontasot", "value": "Master\u2019s thesis", "language": "en", "element": "type", "qualifier": "ontasot", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.faculty", "value": "Liikuntatieteellinen tiedekunta", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "faculty", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.faculty", "value": "Faculty of Sport and Health Sciences", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "faculty", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.department", "value": "Liikunta- ja terveystieteet", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "department", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.department", "value": "Sport and Health Sciences", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "department", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.organization", "value": "Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "organization", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.organization", "value": "University of Jyv\u00e4skyl\u00e4", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "organization", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.discipline", "value": "Liikuntapedagogiikka", "language": "fi", "element": "subject", "qualifier": "discipline", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.discipline", "value": "Physical Education Teacher Education", "language": "en", "element": "subject", "qualifier": "discipline", "schema": "dc"}, {"key": "yvv.contractresearch.funding", "value": "0", "language": "", "element": "contractresearch", "qualifier": "funding", "schema": "yvv"}, {"key": "dc.type.coar", "value": "http://purl.org/coar/resource_type/c_bdcc", "language": null, "element": "type", "qualifier": "coar", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights.accesslevel", "value": "openAccess", "language": null, "element": "rights", "qualifier": "accesslevel", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.publication", "value": "masterThesis", "language": null, "element": "type", "qualifier": "publication", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.oppiainekoodi", "value": "502", "language": "", "element": "subject", "qualifier": "oppiainekoodi", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "hyvinvointi", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "lukiolaiset", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "liikunta", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "henkinen hyvinvointi", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "nuoret", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.format.content", "value": "fulltext", "language": null, "element": "format", "qualifier": "content", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights.url", "value": "https://rightsstatements.org/page/InC/1.0/", "language": null, "element": "rights", "qualifier": "url", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.okm", "value": "G2", "language": null, "element": "type", "qualifier": "okm", "schema": "dc"}]
id jyx.123456789_64117
language fin
last_indexed 2025-02-18T10:55:32Z
main_date 2019-01-01T00:00:00Z
main_date_str 2019
online_boolean 1
online_urls_str_mv {"url":"https:\/\/jyx.jyu.fi\/bitstreams\/4414ccce-0ecb-4452-92d0-a8de05a5469d\/download","text":"URN:NBN:fi:jyu-201905222721.pdf","source":"jyx","mediaType":"application\/pdf"}
publishDate 2019
record_format qdc
source_str_mv jyx
spellingShingle Rantala, Laura Lukioikäisten liikuntasuhde ja liikunnan yhteys psyykkiseen hyvinvointiin lukioikäiset liikuntasuhde omakohtainen liikunta psyykkinen hyvinvointi Liikuntapedagogiikka Physical Education Teacher Education 502 hyvinvointi lukiolaiset liikunta henkinen hyvinvointi nuoret
title Lukioikäisten liikuntasuhde ja liikunnan yhteys psyykkiseen hyvinvointiin
title_full Lukioikäisten liikuntasuhde ja liikunnan yhteys psyykkiseen hyvinvointiin
title_fullStr Lukioikäisten liikuntasuhde ja liikunnan yhteys psyykkiseen hyvinvointiin Lukioikäisten liikuntasuhde ja liikunnan yhteys psyykkiseen hyvinvointiin
title_full_unstemmed Lukioikäisten liikuntasuhde ja liikunnan yhteys psyykkiseen hyvinvointiin Lukioikäisten liikuntasuhde ja liikunnan yhteys psyykkiseen hyvinvointiin
title_short Lukioikäisten liikuntasuhde ja liikunnan yhteys psyykkiseen hyvinvointiin
title_sort lukioikäisten liikuntasuhde ja liikunnan yhteys psyykkiseen hyvinvointiin
title_txtP Lukioikäisten liikuntasuhde ja liikunnan yhteys psyykkiseen hyvinvointiin
topic lukioikäiset liikuntasuhde omakohtainen liikunta psyykkinen hyvinvointi Liikuntapedagogiikka Physical Education Teacher Education 502 hyvinvointi lukiolaiset liikunta henkinen hyvinvointi nuoret
topic_facet 502 Liikuntapedagogiikka Physical Education Teacher Education henkinen hyvinvointi hyvinvointi liikunta liikuntasuhde lukioikäiset lukiolaiset nuoret omakohtainen liikunta psyykkinen hyvinvointi
url https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/64117 http://www.urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201905222721
work_keys_str_mv AT rantalalaura lukioikäistenliikuntasuhdejaliikunnanyhteyspsyykkiseenhyvinvointiin