| Summary: | Tutkielma käsittelee kolmea eri muumiaiheista meemiä, jotka on poimittu Facebook-sivustolta.
Menetelmänä toimii diskurssianalyysi. Diskurssi määritellään Michel Foucaultin mukaan, eli osana mielikuvien tai lausumien verkostoa. Keskeisesti diskurssianalyysissa toisistaan erottuvat diskurssi muumiteosten sisällä sekä muut, ympäröivän yhteiskunnan diskursiiviset ainekset.
Ensimmäisessä meemissä esiintyy keskeisesti uhan ja vierauden diskurssi suhteessa ruokailutottumuksiin; meemi ilmentää, kuinka Mörkö puolestaan esiintyy muumiteosten diskurssissa uhkaavana ja vieraana. Sekä muumien maailmassa että todellisuuden vegaanikeskustelussa diskurssi määrittyy sen kautta, että erilaiset keskustelijat eivät kuuntele toisiaan. Avaimia diskurssien yhteentörmäykseen voi poimia muumiteosten avulla esimerkiksi sukupuolen ja totunnaisen elämäntavan diskurssien kautta. Toisessa meemissä käsitellään sosiaalisen median totuusdiskurssia satiirin keinoin, muumiteosten sisäisiä diskursseja hyödyntäen. Keskeisiä teemoja ovat esimerkiksi inhimillisyys ja ei-inhimillisyys. Kolmannessa meemissä esiin nousevat luokka-aseman diskurssit: pohditaan, miten Haisuli edustaa alaluokkaista asemaa muumien maailmassa sekä millaisia ovat alemman sosiaaliluokan diskurssit todellisessa yhteiskunnassa. Keskeistä on myös tulkita meemiä suhteessa kansallisromanttiseen taiteeseen ja suomalaiseen identiteettiin.
Lisäksi tulkinnoissa hyödynnetään Eliisa Vainikan jäsentelemiä yleisiä piirteitä, joita nettimeemeissä esiintyy.
Johtopäätöksenä on, että jo muumiteokset itsessään sisältävät monipuolisesti todelliseen yhteiskuntaan liitettäviä diskursseja, ja niitä on edelleen helppo hyödyntää esimerkiksi osana internetmeemejä kommentoiden nyky-yhteiskuntaa.
|
|---|