| Yhteenveto: | Varhaiskasvattajien kokemuksia kaksikielisyydestä kotimaisten kielten osalta on tutkittu vähän. Tässä tutkimuksessa selvitettiin varhaiskasvattajien kokemusten avulla kaksikielisen työympäristön luomia haasteita varhaiskasvatuksessa ja kahdella kielellä toteutettavan varhaiskasvatuksen merkityksiä. Lisäksi tarkasteltiin toteutuvatko VASU:n toimintaperiaatteet arjessa, ja miten kasvattajat kokivat kaksikielisen toiminnan toteuttamisen. Viimeisessä tutkimuskysymyksessä myös vertailtiin suomen- ja ruotsinkielisten vastaajien tuloksia.
Tutkimusaineisto kerättiin keväällä 2019 tutkimuskaupungin varhaiskasvatuksen työntekijöiltä (N = 75) sähköisellä kyselylomakkeella. Kyselyyn saatiin 18 (24 %) vastausta. Aineisto analysoitiin sekä laadullisesti sisällön analyysillä että määrällisesti hyödyntäen eri analyysimenetelmiä.
Havaittiin, että toiminnan toteuttamisessa kahdella kielellä koetaan haasteita, mutta haasteista huolimatta varhaiskasvatus kahdella kielellä koettiin merkittäväksi. VASU:n toimintaperiaatteet koettiin toteutuvan arjessa pääosin hyvin ja kaksikielisen toiminnan toteuttaminen koettiin sujuvaksi. Suomen- ja ruotsinkielisten vastausten eroja tarkastellessa löytyi niitä osasta vastauksista.
Varhaislapsuus on kielen kehityksen kannalta kriittistä aikaa, ja lapsuudessa usean kielen oppiminen rinnakkain on mahdollista lapsen altistuessa usealle kielelle. Siksi on hyödyllistä tutkia varhaiskasvattajien ajatuksia kaksikielisen varhaiskasvatuksen toteuttamisesta. Tukemalla heitä kokemissaan kaksikielisyyden haasteissa tuetaan samalla myös lasten kaksikielisyyttä.
|
|---|