”Erilaisuus kai loi yhteenkuuluvuuden tunnetta.” skoltidens inverkan på tidigare elever i Svenska skolan i Varkaus.

Tämän tutkielman tarkoituksena on tarkastella, millaisia kokemuksia Varkauden ruotsalaisen koulun (Svenska skolan i Varkaus) oppilailla on koulusta ja millainen vaikutus koululla on ollut heidän elämäänsä. Kokemuksien ohella pyrin selvittämään, miten osallistujien kielellinen identiteetti, etninen i...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Piikki, Laura
Muut tekijät: Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Humanities and Social Sciences, Kieli- ja viestintätieteiden laitos, Department of Language and Communication Studies, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Aineistotyyppi: Kandityö
Kieli:swe
Julkaistu: 2019
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/63825
Kuvaus
Yhteenveto:Tämän tutkielman tarkoituksena on tarkastella, millaisia kokemuksia Varkauden ruotsalaisen koulun (Svenska skolan i Varkaus) oppilailla on koulusta ja millainen vaikutus koululla on ollut heidän elämäänsä. Kokemuksien ohella pyrin selvittämään, miten osallistujien kielellinen identiteetti, etninen identiteetti sekä ryhmään kuuluvuus ovat muodostuneet ruotsinkielisen opetuksen myötä. Tutkimukseen osallistui 19 täysi-ikäistä henkilöä, jotka ovat Varkauden ruotsalaisen koulun entisiä oppilaita. Osallistujien kokonaismäärästä yksi on äidinkieleltään ruotsinkielinen, muut suomenkielisiä. Tutkimus toteutettiin kyselylomakkeella, johon vastattiin verkossa. Kysely sisälsi kysymyksiä neljästä eri teemasta: taustatiedot, kielitaito, Svenska skolan i Varkaus ja ruotsin kielen merkitys. Osallistujat saivat täydentää monivalintakysymysten vastauksia, ja heillä oli paljon lisättävää useaan eri teemaan. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että Varkauden ruotsalaisen koulun oppilaat ovat kokeneet koulunkäynnin mielekkääksi. Osallistujat ovat saaneet koululta erityisesti hyvän kielitaidon sekä monia muita hyödyllisiä elämäntaitoja. Osallistujat kokivat yllättävän vahvaa yhteenkuuluvuutta ruotsalaiseen kouluun ja suomenruotsalaiseen kulttuuriin siitä huolimatta, että heidän asemansa kielivähemmistönä on ollut heikko. Vaikka yhteenkuuluvuus ruotsinkieliseen vähemmistöön koettiin vahvana, on osallistujien ruotsin kielen käyttö nykyään vähäistä ja yli puolet kokee itsensä suomenkieliseksi kaksikielisen, ruotsinkielisen tai suomenruotsalaisen sijaan.