| Summary: | Opiskelijoiden liikkuvuuden ja kansainvälisyyden lisääntymisen sekä henkilökohtaisten kokemusten inspiroimana syntyi tutkielma, jonka aiheena on suomalaisten Erasmus-opiskelijoiden sopeutuminen uuteen ympäristöön, Ranskaan. Aineistona käytettiin kyselytutkimuksen keinoin saatuja vastauksia opiskelijoilta, joita pyydettiin arvioimaan ja kuvaamaan omaa sopeutumisprosessiaan ja siihen liittyviä tunteita. Aineisto koostuu 13 vaihto-opiskelijan kokemuksista, joita analysoitiin ja peilattiin ahdistuneisuuden/epävarmuuden hallinnan teoriaan sekä muihin relevantteihin viestinnän teorioihin.
Suomalaiset opiskelijat kokivat lukuisia haasteita Ranskassa, vaikka suurimmalla osalla tutkimukseen osallistujista olikin aiempaa kokemusta ulkomailla asumisesta jo ennen vaihto-opintojaksoa. He kertoivat haasteikseen tunteen kielitaidon puutteesta, vaikean byrokratian aiheuttaman stressin sekä merkityksellisten ihmissuhteiden puutteen. Yksinäisyys, koti-ikävä ja epävarmuus nousivat vastauksissa esille. Vastauksista kävi kuitenkin ilmi, että alun jälkeen haasteet vähenivät merkittävästi kielitaidon parantuessa ja uusien ystävyyssuhteiden muodostuttua.
Opiskelijat olivat hyvin motivoituneita sopeutumaan uuteen maahan ja he odottivatkin saavansa uusia ihmissuhteita sekä parantavansa kielitaitoaan. Motivaatio saattoi vaihdella ja erilaiset tunteet, kuten kuuluvuuden ja ulkopuolisuuden tunteet olivat voimakkaitakin. Lopulta opiskelijat arvioivat sopeutuneensa uuteen ympäristöön odotettua paremmin. On kuitenkin tärkeää nostaa esille, ettei sopeutuminen välttämättä tapahtunut merkittävästi niinkään ranskalaiseen yhteiskuntaan perinteisessä merkityksessä vaan ennemminkin muihin samassa tilanteissa oleviin vaihto-opiskelijoihin. Siksi adaptaation merkittävimmäksi tekijäksi voimmekin mainita ihmissuhteiden tuoman kuuluvuuden ja yhteisöllisyyden tunteen.
Sopeutumisen tutkiminen on merkittävä aihe, sillä opiskelijoiden liikkuvuus ja vaihto-opintojen kasvava suosio haastaa tutkimaan ympäristön vaihdoksesta aiheutuvia tunteita ja prosesseja. Tämä tutkielma selvitti määrällisen ja laadullisen tutkimuksen keinoin kuitenkin melko pientä otosta käyttäen sopeutumisprosessia. Siksi sopeutuminen tarvitsee vielä laajempaa tutkimusta, joka ottaa huomioon enemmän taustatekijöitä.
|
|---|