| Summary: | Globalisaatio on vaikuttanut moderniin työelämään muun muassa lisäten kielitaidon merkitystä osana työntekijöiden ammatillisuutta. Englannin kieli näyttäytyy työelämässä
erityisesti kansainvälisten markkinoiden, omistussuhteiden ja verkostojen kautta. Tapahtumatuotanto on toiminut kansainvälisillä markkinoilla jo vuosikymmeniä ja kasvavan live busineksen ansioista Suomessa esiintyy vuosittain satoja ulkomaalaisia artisteja. Tapahtumatuotanto on kasvanut myös liike-elämän konferenssien ja kasvuyritystapahtumien osalta monipuolistaen työn sarkaa entisestään.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mikä on englannin kielen merkitys tapahtumatuotannon ammattilaisten työelämässä: millaisissa viestintätilanteissa englannin kieltä käytetään, millaista kielellisiä ja viestinnällisiä kompetensseja alan ammattilaisten
tulee olla. Tutkimuksen sivujuonteina toimi kulttuurienvälinen viestintä sekä sosiaalinen media, joiden yhteyttä englannin kielen viestintätilanteisiin selvitettiin kielitaitokartoituksen
yhteydessä. Tutkimus oli laadullinen haastattelututkimus, jonka aineisto koostuu kuudesta puolistrukturoidusta teemahaastattelusta. Haastateltavat työskentelevät eri
tapahtumatuotannon tehtävissä ja organisaatioissa.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että englannin kielen ja kulttuurienvälisen viestinnän taitoja tarvitaan tapahtumatuotannossa paljolti samoissa tilanteissa kuin muualla liike-elämässä. Tutkimuksen perusteella määrällisesti tärkeimmäksi osa-alueeksi osoittautui kirjallinen viestintä, kuitenkin niin että haastateltavat kokivat suulliset viestintätilanteet haastavammaksi. Kaiken kaikkiaan hyvät viestinnälliset- sekä sosiaaliset taidot koettiin työssä pärjäämisen kannalta erittäin tärkeiksi. Tulosten perusteella työelämään valmistavan koulutuksen tulisi ottaa huomioon alan erityisenglanti, erilaisten tekstilajien normit sekä erityisesti neuvottelutilanteissa vaadittava sovitteleva ja soveltava kielitaito. Tulosten mukaan tapahtumatuottajat hyötyisivät myös business englannin opinnoista esimerkiksi talous- ja sopimus jargonin osalta. Myös kulttuurienvälisen viestinnän osaamiselle nähtiin olevan tarvetta. Sen sijaan sosiaalinen media ei työllistänyt kyseistä vastaajajoukkoa, vaikka sen keskeinen rooli alalla tunnustettiin välittömästi. Tutkimuksen myötä koottiin
tapahtumatuottajan profiili, jota voi hyödyntää kohderyhmän kielten opetuksessa.
|
|---|